Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Salaojayhdistys tiedotti elokuussa, että sen ylläpitämässä salaojatietokannassa oli havaittu tietomurto. Vaikka arkaluonteisia henkilötietoja ei päätynytkään vääriin käsiin, käy asia jälleen muistutuksesta, ettei maatalousala ole suojassa kyberuhilta.
– Internetin pimeiltä markkinoilta voi ostaa haittaohjelmia, jotka etsivät järjestelmällisesti haavoittuvuuksia nettiin kytketyistä laitteista ja ohjelmistoista. Jos haavoittuvuus löytyy, verkkorikolliset käyttävät sitä ennen kaikkea raha mielessään. Kiristyksen kohteeksi käy maatila siinä missä jonkin muun toimialan yrityskin, LähiTapiolan kehityspäällikkö Anu Paavilainen sanoo.
Ilman kiristyksen uhriksi joutumistakin tietoturvan pettäminen voi aiheuttaa kustannuksia: paitsi tuotannon häiriöinä tai maineen vahingoittumisena, myös tietoturvaloukkauksen jälkien siivoamiseen liittyvinä kuluina.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Kun jotakin halutaan kehittää, ensimmäinen ajatus on usein tehdä enemmän. Kasvattaa tuotantoa, hankkia hehtaareja tai lisätä panoksia. Maatilan arjessa tekemisestä harvemmin on pulaa. Silti toimintaa kehittäessä tuntuu helposti siltä, että pitäisi tehdä vielä vähän enemmän. Enemmän ei kuitenkaan aina ole sama kuin paremmin. Sen huomasi myös Marttilan tilalla Hermanni Lallukka, joka käytti tavanomaisessa viljelyssä reilusti…
Nojosniemen tilan yrittäjät päättivät erikoistua, aloittaa oman tuotevalmistuksen ja suoramyynnin. Niistä löytyivät kannattavuuden avaimet.
Ruuan nouto- ja myyntiautomaateista voi myydä suoraan liki kaikenlaisia tuotteita. Kannattavuus edellyttää kunnon tuotevalikoimaa ja hyvää sijaintia.
Maatalousverotuksessa hyväksytään maatilan sivutoiminnaksi laaja kirjo yritystoimintaa. Kun sivutoiminnan liikevaihto kasvaa isoksi, se on eriytettävä omaksi tulolähteekseen.
Suhteeni luomuun on vähän vaikea. 15 vuotta sitten viljelyä aloittaessamme luomu oli ainakin omassa lähipiirissäni jotenkin enemmän muodissa kuin nyt. Koska olen "ympäristöihminen" ja kerroin, että aloitamme viljelijöinä, oli aina ensimmäinen kysymys tai oletus, että luomuviljelyä varmaan? Luonnonmukaisuushan kuulostaa helpolta ja ihanalta. Kukkapeltoja ja mehiläisiä ja pari lammasta, ihan itsekseen siellä kiertokulkua pyörittävät ja viljelijä…
Suometsässä Hyytiälän metsäaseman lähellä tutkitaan vanhojen ojitusalueiden uudistumista ja taimettumisen edistämistä. Karut turvekankaat vaativat vastaojitetuista suokohteista poikkeavaa tietoa.
