Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Salaojayhdistys tiedotti elokuussa, että sen ylläpitämässä salaojatietokannassa oli havaittu tietomurto. Vaikka arkaluonteisia henkilötietoja ei päätynytkään vääriin käsiin, käy asia jälleen muistutuksesta, ettei maatalousala ole suojassa kyberuhilta.
– Internetin pimeiltä markkinoilta voi ostaa haittaohjelmia, jotka etsivät järjestelmällisesti haavoittuvuuksia nettiin kytketyistä laitteista ja ohjelmistoista. Jos haavoittuvuus löytyy, verkkorikolliset käyttävät sitä ennen kaikkea raha mielessään. Kiristyksen kohteeksi käy maatila siinä missä jonkin muun toimialan yrityskin, LähiTapiolan kehityspäällikkö Anu Paavilainen sanoo.
Ilman kiristyksen uhriksi joutumistakin tietoturvan pettäminen voi aiheuttaa kustannuksia: paitsi tuotannon häiriöinä tai maineen vahingoittumisena, myös tietoturvaloukkauksen jälkien siivoamiseen liittyvinä kuluina.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Suomen metsistä noin 12 prosenttia on FSC-sertifioitu. Lisä ei olisi pahitteeksi, sillä FSC-sertifioidulle puulle ja puutuotteille on kasvava kysyntä. Metsäyhtiöt kannustavatkin nyt kilvan metsänomistajia liittymään FSC-järjestelmään.
Maatalouden kokeilutuen tavoitteena ei ole taata varmoja onnistumisia, vaan pienentää yrittäjän taloudellista riskiä kokeilla uutta, kiteyttää hankeasiantuntija Hannu Laturi.
Oman tilan viljasta leivottavat Kesäkahvio Pakarin herkut löytävät entistä useampia asiakkaita, kun tiedotusta ja markkinointia tehostettiin kokeilutuen avulla.
Yrjölän marjatilan yrittäjät hakivat maatalouden kokeilutukea kerryttääkseen tietoa uusista viljelykasveista. Uudet marjalajit ovat nyt löytäneet tiensä kasvutunneleihin. Aika näyttää, tuleeko niistä marjatilan uusia hittituotteita.
Opinnäytetyössä selvitettiin typpilannoituksen määrän ja levitysajankohdan vaikutusta rypsin siemenen öljypitoisuuteen. Tulosten perusteella vaikutus voi olla merkittävä.
Kevät ei tänä vuonna jäänyt odottelemaan, ja lumien nopea sulaminen vei traktorit pelloille tavallista aikaisemmin. Kevään keskeinen piirre on ollut monilla alueilla kuivuus. Ilmiö, joka ei ole enää harvinainen poikkeus, vaan yhä tutumpi osa viljelijän arkea. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät, ja esimerkiksi kuivuusjaksot lisääntyvät. Tulevaa on silti vaikea ennustaa, oli kyse sitten säästä tai maailmanpoliittisista heilahteluista.…
