Takana on varsin mukava talvi ainakin hiihdon ystävien näkökulmasta. Lumipeitettä piisasi joulukuulta huhtikuulle keskitalven liukastelujaksoa lukuun ottamatta. Kun talvi on hyvä hiihtäjille, on se hyvä myös lehmille, jotka hiihdon sijaan nauttivat lumen pöllyttelystä ulkotarhassa. Lumi puhdistaa sorkkia ja valo piristää eläinkunnan edustajiakin. Lehmistäkin löytyy toki ulkoilmaa inhoavia nörttejä, joille riittää pieni jaloittelu vaikkapa vain navetan nurkan ympäri.
Eroaako nautojen elämä sittenkään kovin paljon ihmisen elämästä? Lehmät makaavat, ja niiden on hyväkin maata, 12–14 tuntia päivässä. Hep, voisin ottaa tämän osan lehmän elämästä. Yöllä sellaiset kahdeksan tunnin unet ja päivällä tietty tunnin päikkärit. Loppu lötköttelyaika kuluisi rattoisasti sohvalla urheilua ja uutisia katsellen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Tuotantoeläinten hyvinvointi edistyy pitkäjänteisellä ja sitkeällä työllä, ei niinkään kielloilla ja käskyillä, tietää Kristiina Sarjokari.
Yrittäjien työhyvinvointi on noussut yhdeksi ammattimaisen tilan johtamisen kulmakiveksi. Välitä viljelijästä -toiminnan vakinaistaminen ja lakimuutos maatalousyrittäjien varhaisen tuen palveluista viime vuoden lopulla oli selkeä viesti siitä, että maatalousyrittäjien hyvinvointia tukemalla halutaan vahvistaa kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta. Asian tärkeys on tunnustettu. Hyvinvoiva yrittäjä jaksaa kohdata myös väistämättömiä vastoinkäymisiä ja ponnistella niiden läpi. On totta, että yksi keskeinen
Kuluttajia kiinnostaa yhä enemmän tuotantoeläinten hyvinvointi. Lihasiipikarjan hyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä ovat parven tiheys ja eläinten mahdollisuudet liikkua.
Vahva jalostustyö, huolellinen säilörehuruokinta ja yrittäjien osaaminen ovat vieneet Peltolan tilan lypsykarjan neljä kertaa peräkkäin Suomen tuotosseurannan kärkipaikalle.
Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Bergin työ on pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen tähtäävää. Periksiantamattomasta luonteesta on monessa tilanteessa hyötyä.
Utaretulehdusta aiheuttavat bakteerit jaetaan tartunnallisiin ja ympäristöperäisiin bakteereihin. Useilla bakteereilla esiintyy kuitenkin molempia kantoja.
Eläin Pellervon lukijat ovat syksyn ajan seuranneet Kaustisen tilan pihattohankkeen etenemistä. Kauha kuopaisi maata ja rakennustyöt alkoivat heinäkuussa, ja marraskuun lopulla uuteen pihattoon saapui tuhatkunta vierasta juhlimaan avajaisia. Päivi ja Jouni Kaustisen mukaan kävijöiden innostunut ja positiivinen tunnelma jäi erityisesti mieleen. He uskovat sen kertovan myös alan arvostuksen noususta. Avoimuus rakennusprojektin etenemisestä ja vaiheista mediassa
Jokainen maatilayrittäjä haluaa, että omat eläimet ovat terveitä ja voivat hyvin. Myös kuluttajat arvostavat tuotantoeläinten hyvinvointia. Mutta mitä hyvinvointi tarkoittaa eläimelle?
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
