Takana on varsin mukava talvi ainakin hiihdon ystävien näkökulmasta. Lumipeitettä piisasi joulukuulta huhtikuulle keskitalven liukastelujaksoa lukuun ottamatta. Kun talvi on hyvä hiihtäjille, on se hyvä myös lehmille, jotka hiihdon sijaan nauttivat lumen pöllyttelystä ulkotarhassa. Lumi puhdistaa sorkkia ja valo piristää eläinkunnan edustajiakin. Lehmistäkin löytyy toki ulkoilmaa inhoavia nörttejä, joille riittää pieni jaloittelu vaikkapa vain navetan nurkan ympäri.
Eroaako nautojen elämä sittenkään kovin paljon ihmisen elämästä? Lehmät makaavat, ja niiden on hyväkin maata, 12–14 tuntia päivässä. Hep, voisin ottaa tämän osan lehmän elämästä. Yöllä sellaiset kahdeksan tunnin unet ja päivällä tietty tunnin päikkärit. Loppu lötköttelyaika kuluisi rattoisasti sohvalla urheilua ja uutisia katsellen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Tuotantoeläinten hyvinvointi edistyy pitkäjänteisellä ja sitkeällä työllä, ei niinkään kielloilla ja käskyillä, tietää Kristiina Sarjokari.
Yrittäjien työhyvinvointi on noussut yhdeksi ammattimaisen tilan johtamisen kulmakiveksi. Välitä viljelijästä -toiminnan vakinaistaminen ja lakimuutos maatalousyrittäjien varhaisen tuen palveluista viime vuoden lopulla oli selkeä viesti siitä, että maatalousyrittäjien hyvinvointia tukemalla halutaan vahvistaa kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta. Asian tärkeys on tunnustettu. Hyvinvoiva yrittäjä jaksaa kohdata myös väistämättömiä vastoinkäymisiä ja ponnistella niiden läpi. On totta, että yksi keskeinen
Kuluttajia kiinnostaa yhä enemmän tuotantoeläinten hyvinvointi. Lihasiipikarjan hyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä ovat parven tiheys ja eläinten mahdollisuudet liikkua.
Kun maitotilan työt jaetaan neljälle nuorelle osakkaalle, taakka kevenee ja myös vapaa-aikaa järjestyy. Sodankylän Kelujärvellä toimiva maatalousyhtymä Neitola on eräs Suomen pohjoisimmista maitotiloista.
Sanna-Kaisa Tervalasta ja Jani Pesosesta tuli sukutilan jatkajia yllättäen. Alkushokin jälkeen tuotannon kulmakiviksi ovat nousseet eläinten hyvinvoinnin lisäksi yhteistyö muiden tilojen kanssa.
Utaretulehdus on harmittavan yleinen sairaus lypsylehmillä. Hoitokustannusten lisäksi utaretulehdus aiheuttaa maitotuotoksen laskua sekä tulojen ja joskus jopa lehmän menetyksiä.
Valion keväällä maitotilayrittäjiensä käyttöön julkaisema vastuullisuusraportoinnin työkalu Esko kokoaa yhteen tiedot, jotka liittyvät sekä yrityksen että maatilojen ympäristö-, sosiaaliseen ja hallinnolliseen vastuuseen.
Näin tuet lypsylehmän pötsin hyvää toimintaa poikimisen jälkeen.
Märehtijän terveys riippuu rehua hajottavien pötsimikrobien voinnista. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, nauta sairastuu. Useimmiten tämä johtuu pötsiin kertyvistä happamista yhdisteistä tai liian korkeasta pH:sta.
