Viljelijöille tuttu haaste juolavehnä leviää tehokkaasti ja voi heikentää satoa ja lisätä kustannuksia. Glyfosaatin käyttö on vastatuulessa, mutta juolavehnää voi torjua muillakin keinoilla. Luonnonvarakeskus tutki myös öljykasvien tuholaistorjuntaa ilman kemikaaleja.
Viime vuosina tehdyt tutkimukset ja viljelijöiden kokemukset osoittavat, että pelkkä kyntö ei yleensä riitä pitämään juolavehnää kurissa. Torjunta onnistuu tehokkaammin yhdistelemällä eri keinoja, kuten suunnitelmallista vuoroviljelyä ja juolannostimen käyttöä kesannoinnin yhteydessä tai kasvukauden ulkopuolella.
Viljelykiertoon pitäisi pystyä sisällyttämään kasveja, jotka kilpailevat riittävän hyvin juolavehnän kanssa. Esimerkiksi ruis on hyvä valinta, koska se kasvattaa jo syksyllä tiheän kasvipeitteen ja on keväällä valmiina kasvuun heti kasvukauden alussa.
Torjuntamenetelmien taloudellisuus vaihtelee. Esimerkiksi suorakylvö on kone- ja työvoimakustannuksiltaan edullista, mutta sadon laatu ja määrä voivat kärsiä, jos juolavehnä pääsee valloilleen. Monimuotoisilla viljelykierroilla ja järkevällä koneiden yhteiskäytöllä voi parantaa sekä kustannustehokkuutta että torjunnan tuloksia.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtamassa kolmevuotisessa Juotvai-hankkeessa tutkittiin vuosina 2021–2023 muokkausmenetelmien tehoa juolavehnän torjunnassa kevätviljan viljelyssä ja erilaisissa viljelykierroissa. Kattavan näkemyksen saamiseksi kokeita järjestettiin Jokioisissa, Ypäjällä, Inkoossa ja Siikajoella erilaisilla maalajeilla.
Yhdessä koesarjassa muokkausmenetelmiä verrattiin kahteen glyfosaattiin perustuvaan menetelmään. Toinen oli suorakylvö, jossa käytetään glyfosaattia ja toinen oli perinteinen kynnön ja glyfosaatin yhdistelmä. Mekaanisissa menetelmissä käytettiin Kvickfinn-juolannostinta, Allrounder-kultivaattoria, kyntöä ja näiden yhdistelmiä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Säästöpuuryhmien poltolla saadaan metsiin paloympäristöjä niitä tarvitseville lajeille. Pienikin kulotus on iso kädenojennus monimuotoisuudelle, sillä savun innoittamana alueelle hakeutuu harvinaiseksi käyneitä paloriippuvaisia lajeja pitkienkin matkojen takaa.
