Viljelijöille tuttu haaste juolavehnä leviää tehokkaasti ja voi heikentää satoa ja lisätä kustannuksia. Glyfosaatin käyttö on vastatuulessa, mutta juolavehnää voi torjua muillakin keinoilla. Luonnonvarakeskus tutki myös öljykasvien tuholaistorjuntaa ilman kemikaaleja.
Viime vuosina tehdyt tutkimukset ja viljelijöiden kokemukset osoittavat, että pelkkä kyntö ei yleensä riitä pitämään juolavehnää kurissa. Torjunta onnistuu tehokkaammin yhdistelemällä eri keinoja, kuten suunnitelmallista vuoroviljelyä ja juolannostimen käyttöä kesannoinnin yhteydessä tai kasvukauden ulkopuolella.
Viljelykiertoon pitäisi pystyä sisällyttämään kasveja, jotka kilpailevat riittävän hyvin juolavehnän kanssa. Esimerkiksi ruis on hyvä valinta, koska se kasvattaa jo syksyllä tiheän kasvipeitteen ja on keväällä valmiina kasvuun heti kasvukauden alussa.
Torjuntamenetelmien taloudellisuus vaihtelee. Esimerkiksi suorakylvö on kone- ja työvoimakustannuksiltaan edullista, mutta sadon laatu ja määrä voivat kärsiä, jos juolavehnä pääsee valloilleen. Monimuotoisilla viljelykierroilla ja järkevällä koneiden yhteiskäytöllä voi parantaa sekä kustannustehokkuutta että torjunnan tuloksia.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtamassa kolmevuotisessa Juotvai-hankkeessa tutkittiin vuosina 2021–2023 muokkausmenetelmien tehoa juolavehnän torjunnassa kevätviljan viljelyssä ja erilaisissa viljelykierroissa. Kattavan näkemyksen saamiseksi kokeita järjestettiin Jokioisissa, Ypäjällä, Inkoossa ja Siikajoella erilaisilla maalajeilla.
Yhdessä koesarjassa muokkausmenetelmiä verrattiin kahteen glyfosaattiin perustuvaan menetelmään. Toinen oli suorakylvö, jossa käytetään glyfosaattia ja toinen oli perinteinen kynnön ja glyfosaatin yhdistelmä. Mekaanisissa menetelmissä käytettiin Kvickfinn-juolannostinta, Allrounder-kultivaattoria, kyntöä ja näiden yhdistelmiä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Perusta tulevaisuuden tukkimetsälle luodaan metsänhoitotöillä, jotka tehdään uudistusta seuraavien 15 vuoden aikana. Hoitotyötä tekevä on paljon vartijana valitessaan jäävät ja poistettavat puut. Työ alkaa taimikonhoidosta, mutta mikä onkaan oikea tiheys?
Ensi vuoden alusta lähtien lahjoja ja perintöjä verotetaan hieman aikaisempaa kevyemmin. Myös maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdosten lahjavero laskee.
Maatilan toimintaan liittyy monia epävarmuustekijöitä ja uhkia. Siksi riskien kartoittaminen ja hallitseminen on oleellinen osa yrityksen johtamista.
Veljekset Riuttamäki Oy:n tilalla otettiin syyskuussa käyttöön Suomen ensimmäinen Antti-Teollisuuden kuivaava siilo. Juho Riuttamäki on tyytyväinen ratkaisuun, sillä se toi sujuvuutta sadonkorjuuseen. Kuivurin kapasiteetti ei enää ole puinnin jarruna.
Puuntaimien käsittely syönninestoaineella on havaittu toimivaksi hirvivahinkojen ehkäisyssä. Teknologiaa kaivataan levitystalkoisiin monesta syystä.
Baltic Sea Action Group (BSAG) kehitti tiloille työkalun helpottamaan uudistavaan viljelyyn siirtymistä. Uudistaja on työskentelypohja, joka auttaa asettamaan omalle viljelylle tavoitteita ja seuraamaan kehitystä.
