Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Seosviljely eri kasvilajeja yhdistelemällä on vanha keksintö. Tyypillisin seoskasvusto syntyy, kun nurmi perustetaan suojaviljan alle.
Kasvilajiseoksia käytetään myös parantamaan rehun laatua. Murskerehukasvustossa voi olla esimerkiksi rehuviljaa ja hernettä. Herne sitoo typpeä maahan ja nostaa rehun valkuaispitoisuutta. Erot tuleentumisajoissa eivät haittaa, kun seos korjataan tuoreena.
Nurmien lajiseoksia käytetään laajasti. Seoksilla vaikutetaan sadon laatuun ja nurmen kiertoaikaan. Useampaan kertaan niitettävässä säilörehunurmessa toisen ja kolmannen kerran niitoissa rehun laatu saadaan pysymään tasaisena lajiseoksilla. Satovarman timotein kanssa voidaan kylvää esimerkiksi nurminataa ja raiheinää laadun varmistamiseksi.
Viime aikoina on alettu puhua entistä enemmän lajikeseosten viljelystä. Näissä seoskasvustoissa kasvilaji on sama, mutta seokseen käytetään eri ominaisuuksin varustettuja lajikkeita.
Niin laji- kuin lajikeseostenkin eduksi luetaan viljelyvarmuus. Niiden ajatellaan sopeutuvan yksilajikkeisia ja -lajisia kasvustoja paremmin vaihteleviin ympäristöoloihin.
Tanskalaisissa syysvehnän lajikeseoskokeissa on saatu sadonlisää, mutta lisä jää keskimäärin muutamaan sataan kiloon hehtaarilta. Myös laon on havaittu vähenevän, kun käytetään seoksia.
Tutkimusten mukaan seokset kestävät yksilajikkeisia paremmin kasvitauteja. Tästä on päätelty, että ne voisivat tarjota mahdollisuuden vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja siten hidastaa resistenssien syntyä.
Suomessa viljelyvarmuuden osatekijänä voisi toimia myös talvenkestävyys. Seoksia on tutkittu meillä sen verran vähän, että tälle oletukselle on vaikea löytää vielä näyttöä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Virallisten lajikekokeiden tulokset raportoidaan vuosittain. Selvitimme, miten tutkittua tietoa voi hyödyntää oman tilan päätöksenteossa, ja mitä eroa on tulostietokannalla ja lajikevalintatyökalulla.
Digitaaliset työkalut ja palvelut voivat tuntua hankalilta, mutta selkeät ohjeet ja vinkit helpottavat käyttöä. Digipakki kokoaa tiedot yhteen ja auttaa kehittämään juuri niitä digitaitoja, joista on hyötyä tilan arjessa ja liiketoiminnassa.
OatFrontiers-hanke etsii toimivia kauralajikkeita Pohjolan ääriolosuhteisiin. Hankkeessa tehtyjen viljelykokeiden perusteella aikaisia ja satoisia kauralajikkeita löytyy myös Lappiin. Pohjoisimmat kokeet ovat Norjan Tromssassa.
Työolojen parantamisesta on hyötyä kaikille maatiloilla työtään tekeville. Maayhteisö-hankkeessa selvitettiin työperäisiä vaaratekijöitä, jotka ovat yhteisiä kaikille tiloilla työskenteleville ammattiryhmille.
Ojitetut suometsät ovat joutuneet hiilipäästöhysterian silmään. Suometsätieteen professori Annamari Laurén haluaa kauhoa suometsäkeskusteluun lisää tietoa ja monipuolisuutta. Suometsät ovat mainettaan parempia ja tarjoavat myös keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon.
Alkuvuosi 2025 oli metsänomistajan näkökulmasta hyvää aikaa. Puulla oli kysyntää ja hinnatkin olivat korkeita. Mutta vuoden jälkipuolisko ei sitten ollutkaan yhtä suotuisa. Isot metsäyhtiöt, "sellunkeittäjät", alkoivat kertoa menekkivaikeuksistaan. Tällä oli tietenkin välitön vaikutus puun kysyntään ja hintoihin. Kun joulukuussa rymistellyt Hannes-myrsky toi nopeasti korjattavaa ylimääräistä puuta ehkä 10 miljoonaa kuutiota, ei markkinakuva näyttänyt yhtään lohdullisemmalta.
Hiljainen suojelu kuvastaa suomalaisten erityistä metsäsuhdetta ja tapaa hoitaa metsiään. Metsiä ei nähdä vain tulonlähteenä, vaan arvopohja on moninainen. Taloudellisen arvon ohella tärkeitä ovat luonto-, maisema-, monimuotoisuus- ja virkistysarvot.
