Lehmä tunnetaan värikkäästä nimestään. Nimien keksiminen tuottaa päänvaivaa loppuvuodesta, kun kaikki ideat on käytetty, mutta nimeäminen tuo myös iloa.
Kun lehmävasikalle annetaan nimeä, usein katsotaan sen emää. Suvuittain nimeäminen on tärkein nimeämisperuste, kirjoittaa Sanna Pihlaja opinnäytetyössään Nimestään lehmä tunnetaan.
Pihlajan mukaan moni ominaisuus periytyy. Jos suoraan tunnistaa, mihin sukuhaaraan lehmät kuuluvat, niiltä voi odottaa suvulle tyypillisiä asioita. Asian tunnistaminen ilman papereita nopeuttaa töitä navetassa. Nimeämisestä koituva hyöty onkin nähty merkittäväksi.
Emän nimestä muunneltuja nimiä voidaan kehitellä samasta aiheryhmästä, jolloin Kaislan vasikka voi saada nimekseen Naava tai Pihka. Setelin vasikat ovat Inflaatio, Konkurssi, Lati ja Markka. Nätin vasikat voivat ulkonäön mukaan olla Karvakuono tai Harmikki.
Toinen tapa on muunnella emän nimeä äänteellisesti. Tällöin Harman vasikka on Karma ja Hölkyn Pölkky tai vaikkapa Tölkki. Myös vasikan syntymäajankohdasta voi luontua tulokkaan nimi kuten Tiistai, Juhannus tai Yötuuli.
Yleisin nimeämisperuste ovat edelleen kasvit ja luonnonilmiöt. Leinikki, Talvikki ja Kielo pitävät pintansa, mutta myös Lumipyry mahtuu joukkoon.
Lehmiä nimetään perinteiden mukaan ja ihan vain huvin vuoksi. Nimien sepittämiseen käytetään aikaa.
Yksi kertoo nimeävänsä lehmävasikan jonkun läheisen ihmisen mukaan muistaakseen tätä läheistä. Serkkulasten nimiäkin lehmille voidaan antaa. Toiset taas eivät nimenomaan halua antaa lehmälle ihmisten nimiä.
Jokin ajankohtainen asia tai ilmiö saattaa päätyä huudeltavaksi navettaan. Siellä voi ammua Jytky, Korona tai Pandemia ja tänä U-vuonna esimerkiksi Ukraina.
Inspiraatiota nimiin tulee urheilusta, esimerkiksi Aikku tai Ilmaveivi. Poliitikkojakin voi lehmistä tulla kuten Ministeri tai Lipponen. Lehmävasikoille annetaan myös miesten nimiä, samoin fiktiivisten hahmojen kuten muumien: Nipsu tai Niisku.
Nimiä poimitaan monenlaisista elämän asioista: tavaramerkeistä, tv-sarjoista, ajoneuvoista, taivaankappaleista, peleistä ja sivistyssanoista. Laitumella saattaa hyvinkin kuljeksia Hookaksoo, Oksidi tai Urpaani.
Lehmistä voi puhua niiden numerolla, mutta useimmat käyttävät nimiä, koska ne tuntuvat läheisemmiltä. Lehmät koetaan yksilöllisiksi persooniksi. Ne ovat monelle rakkaita työkavereita, joten on luontevaa puhua niistä nimillä.
Lehmiä on nimetty yhtä kauan kuin on ollut kotieläimiä. Vanhimpien eläinten nimien tiedetään olevan myöhäiskantasuomen kaudelta.
Tuottajat käyttävät apuna sanakirjoja ja Minun maatilani keräämää nimiehdotusluetteloita.
Lähde: Sanna Pihlajan kandidaatintutkielma: Nimestään lehmä tunnetaan. Lehmien nimeämisperusteista ja nimien käytöstä.
Tutkimusten mukaan nurmien lannoitus, korjuurytmi ja nurmisiemenseokset tukevat toisiaan. Nurmikierron pidentäminen neljään vuoteen pienensi satoa vähän. Montelon maitotilalla viljelykiertoon on otettu mukaan herne ja valittu nurmenviljelyn strategiaksi pikkukakkosen korjuu.
Yhä useammalla suomalaisellakin liharotuisella sonnilla on mahdollisuus päätyä kansainväliseen jalostuskäyttöön. VB Vinski matkasi kasvattajatilalta Hollolan karanteeninavetan kautta Tanskaan.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Hampun ja camelinan sivujakeet ovat osoittautuneet laboratoriokokeissa lupaaviksi täydennysvalkuaisen lähteiksi. Kasvien viljely onnistuu normaaleilla viljatilan koneilla.
