Siirry sisältöön
Innovaatio

Kärsäkkäät ja luteet imuroi­malla pois marjapen­keistä

Marjanviljelijä saattaa lähitulevaisuudessa kiinnittää tuholaistorjuntaa varten traktoriinsa ruiskun sijasta itse rakentamansa imurin. Ehkä automaattinen tarkkailu­ansa on ilmoittanut, että nyt olisi työlle oikea aika.

Jaa

Mansikan ja vadelman tuholais­torjuntaan kaivataan uusia keinoja. Syitä on kaksi. Ensinnäkin käytettävissä olevien torjunta-aineiden valikoima on supistunut. Toisaalta Suomessakin on tavattu torjunta-aine­resistenttejä tuholais­kantoja jo yli kymmenen vuoden ajan.

– Eräs marjanviljelijä tiivisti asian sanomalla, että vattukärsäkkäät vain putoavat selälleen ja nauravat, kun niitä ruiskuttaa, Luonnonvara­keskuksen (Luke) erikoistutkija Anne Nissinen siteeraa.

Toki ei-kemialliset torjuntakeinot ovat kysyttyjä myös luomun näkökulmasta.

Luke Suonenjoella on menossa alueellinen eurooppalainen innovaatiokumppanuus­hanke (EIP), jossa etsitään vastausta tähän huutoon. Tavoitteena on kehittää ötökkäimuri kärsäkkäiden ja peltoluteiden torjuntaan.

Mallia on haettu Amerikan kaupallisista imuri­ratkaisuista. Suomessa yksittäisillä tiloilla on ollut itse tehtyjä ötökkäimureita jo 90-­luvulla, mutta nyt tavoitteena on kaupallistamiskypsä ratkaisu.

Traktorin ulosotosta voimansa saava imuri koostuu hieman yksinkertaistetusti sanottuna kertojavaihteesta, siivikosta, ritiläseinäisestä keruusammiosta ja kolmesta yksi­rivisen mansikkapenkin päälle laskeutuvasta huuvasta.

– Vattukärsäkäs pitää torjua keväällä, ennen kuin se ehtii vaurioittaa nuppuja. Silloin penkeissä on talven jäljiltä aika paljon kuolleita lehtiä. Roskia nousee imuroinnin mukana kuitenkin yllättävän vähän, vaikka virtausnopeus on yli 20 metriä sekunnissa. Sen sijaan ensimmäisissä kokeissa kärsäkkäät ja luteet nousivat ilmavirrassa hyvin pois penkistä. Kasvi jää ehyeksi, Anne Nissinen kertoo.

Hän jatkaa, että etukäteen projekti­ryhmässä aprikoitiin menetelmiä poistettujen hyönteisten tuhoamiseksi. Kehitetty imuri ratkaisi asian kuitenkin itsestään: siivikon pyörimisnopeus on niin suuri, etteivät kärsäkkäät ja luteet pääse sen läpi tuhoutumatta mekaanisesti.

Lisäksi hankkeessa tutkitaan automaattista tarkkailuansaa, joka on alun perin kehitetty tutkimuskäyttöön kanadalaisessa projektissa. Ideana on, että edullinen Raspberry Pi -tietokone voisi konenäön avulla tunnistaa, milloin kärsäkkäät ilmaantuvat ja ilmoittaa viljelijälle torjunta-ajankohdan olevan käsillä.

Projekti jatkuu vuoden loppuun saakka. EIP-hankkeille tyypillisesti kaikki tulokset, kuten laitteiden piirrustukset, ovat kenen tahansa hyödynnettävissä maksutta.

, ,

Saako olla lisää

Uusimmat jutut

  • Metsänhoitoa ja viljelyä Suomen reunoja myöten

    Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.

    Tilaajille

  • Maatilan talous­hallinnon monitoimi­työkalut

    Maatalouden kirjanpidossa on muun yritys­toiminnan kirjan­pito­käytäntöihin verrattuna omat erityis­piirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työ­tavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.

    Tilaajille
  • Työhyvinvointi

    Yksi hoito ei riitä, kun kipu jatkuu pitkään

    Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoito­muotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.

    Tilaajille
  • Pääkirjoitus

    Kevättulvaa odotellessa

    "Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista

  • Tarkempaan hiililaskentaan

    Peltokasveihin sitoutuvan hiilen määrä pystytään arvioimaan entistä tarkemmin uuden laskenta­menetelmän avulla. Sen avulla maatalous­yrittäjät voivat tulevaisuudessa saada uuden työkalun viljely­toimiensa ilmasto­vaikutusten mittaamiseen.

    Tilaajille
Kaikki jutut