Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Hyvistä sadoista huolimatta kasvintuotannon kannattavuudessa on tänä vuonna toivomisen varaa. Hintojen kiinnittäminen etukäteen ja muiden kuin ylituotantolajien viljely voisi parantaa kannattavuutta.
– Jos keväällä esimerkiksi kevätvehnän hinnaksi olisi kiinnittänyt 210 euroa tonnilta, plussatulokseen olisi tarvittu 4,6 tonnin sato hehtaarilta. Tämän satotason moni saavutti viime kesänä. Syksyn markkinahinnoilla satovaatimus positiiviseen tulokseen oli 5,5 tonnia hehtaarilta, toteaa ProAgria Keskusten Liiton kehityspäällikkö Sari Peltonen.
Peltosen mukaan tänäkin vuonna öljy- ja erikoiskasvit, kuten herne, kumina ja sokerijuurikas, paransivat monen tilan taloudellista tulosta. Herne tosin kärsi paikoin sateista, mutta vastaavasti kuivista alkukesistä usein kärsivä härkäpapu onnistui hyvin.
Normaalisti kuiva alkukesä vaihtui monin paikoin edellisiin kesiin verrattuna viileään ja paikoin liiankin sateiseen säähän. Esimerkiksi yleensä alkukesän kuivuudesta kärsivässä Kaakkois-Suomessa kesäkuu oli hyvin sateinen. Ilmatieteen laitoksen Lappeenrannan sääasemalla vettä tuli lähes 150 millimetriä, joka ylittää reilusti vertailukauden 1990–2020 kesäkuun maksimisademäärän, 101 milliä.
Maan rakenteen ja salaojituksen toimivuus korostui tänä vuonna. Etenkin ohra reagoi nopeasti märkään maahan. Satotappiot voivat olla merkittäviä, vaikka varsinaisia lammikoita ei pellolla näkyisikään.
Jos pellot sietivät sateet, alkukesän viileä sää suosi muuten viljojen kasvua. Tämä näkyi viimevuotista suurempina hehtaarisatoina. Viljojen kehitys hidastuu viileässä säässä, jolloin niillä on aikaa kehittää enemmän versoja ja suurempia tähkiä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
Peltokasveihin sitoutuvan hiilen määrä pystytään arvioimaan entistä tarkemmin uuden laskentamenetelmän avulla. Sen avulla maatalousyrittäjät voivat tulevaisuudessa saada uuden työkalun viljelytoimiensa ilmastovaikutusten mittaamiseen.
