Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Halikon Ammakon kylän maisemaa halkovat näyttävät rinnepellot, joita alkukesästä värittävät keltaisena kukkiva syysrapsi ja tummanvihreää kasvua puhkuva syysvilja. Syysvehnän ja -rapsin viljelyyn erikoistuneelle Olli-Pekka Ruposelle maanviljely ei tarkoita vain kylvöä ja korjuuta.
– Peltoja pitää oikeasti viljellä, seurata kasvustojen kehittymistä, tehdä täsmällisiä viljelytoimia ja reagoida tilanteisiin oikea-aikaisesti. Jos jokin menee pieleen, on analysoitava syitä ja tehtävä korjaustoimia. Siksi olisi ihanteellista, jos peltolohkot näkyisivät kotitalon ikkunasta. Silloin kasvua tulisi seurattua tarkoin, hän sanoo.
Kasvustojen ja maan kasvukunnon seuraamiseen käytetään tilalla monenlaisia apuvälineitä. On sääasemia, kasvustosensoreita, typpimittareita ja kasvien vedenkulutusta ja -tarvetta mittaavia laitteita.
Yksi hyväksi havaittu laite on koekäytössä oleva digitaalinen hyönteisansa. Järjestelmän kamera kuvaa ja sovellus analysoi tekoälyn avulla, mitä tuhohyönteisiä esiintyy ja kuinka paljon.
– Jos tuholaispaine on kova, saan ilmoituksen torjuntatarpeesta älypuhelimeeni.
Syysrapsia Ruponen on viljellyt jo 15 vuotta. Paljon on ollut opeteltavaa ja on yhä.
– Se on edelleen mielenkiintoinen ja tilan viljelykiertoon erinomaisesti sopiva kasvi, mutta ei helppo tai joka vuosi onnistuva.
Vaikka tilalla on monenlaisia testikäytössä olevia laitteistoja, pääpaino isännällä on agronomiassa, ei teknologiassa.
Ruposelle maanviljelijän ammatti oli läpihuutojuttu.
– Jo lapsena ja nuorena pääharrastukseni oli työnteko, vaikka siihen ei kotoa mitenkään pakotettu. En sitä rahastakaan tehnyt, sillä ainoastaan juurikkaanharvennuksesta maksettiin, kun muuten sitä ei olisi kukaan tehnyt, hän virnistää.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Neuvonnallisissa torjuntakokeissa saatiin uutta tietoa eri rikkakasvien torjunta-aineiden tehokkuudesta rikkakananhirssiä ja viherpantaheinää vastaan.
Virallisten lajikekokeiden tulokset raportoidaan vuosittain. Selvitimme, miten tutkittua tietoa voi hyödyntää oman tilan päätöksenteossa, ja mitä eroa on tulostietokannalla ja lajikevalintatyökalulla.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Raivaussahaostoksilla perehdytään runkoputken pituuteen, tärinänvaimennukseen, moottoritehoon ja kulmavaihteeseen. Iso merkitys työssä jaksamiselle on myös valjailla.
Lähes jokaisella maatilalla on elinkaarensa aikana tarve ulkopuoliselle rahoitukselle. Velka voi olla tehokas työkalu, joka mahdollistaa kasvun ja uudistumisen, kunhan sitä käytetään harkiten ja tavoitteellisesti.
Suomen ensimmäinen tilaviinimyymälä avattiin vuonna 1995 Kuopion Vaajasalon saareen. Hallmanin perhe on kehittänyt marjaviinejä yli 30 vuoden ajan − ja yhtä kauan navigoinut tiukassa alkoholilainsäädännössä.
Maatiloilla on perinteisesti tehty paljon muutakin kuin pelkästään viljelty kasveja tai tuotettu maitoa, lihaa tai kananmunia. Kautta aikojen tyypillisin liitännäiselinkeino on ollut tilan ulkopuolelle tehty maataloustyö, jossa on hyödynnetty tilan koneita tai rakennuksia. Useimmiten se on ollut koneurakointia viljelijäkollegoiden pelloilla, teiden talvikunnossapitoa tai tilan kuivurin vuokraamista naapuritilojen käyttöön. – Mitä parhainta olemassa olevan kaluston hyötykäyttöä,
