Saaristomeren valuma-alueella tutkitaan kolmen hyväksi todetun maanparannusaineen yhteisvaikutuksia. Tavoitteena on pitää fosfori pellossa, mistä hyötyvät sekä viljelijät että vesistöt.
Maanparannusaineilla pyritään parantamaan maan rakennetta ja vedenpidätyskykyä. Aineet vähentävät – jopa yleistyneinä rankkasadeaikoina – maa-aineksen ja fosforin kulkeutumista vesitöihin.
Viime vuosina pelloille on levitetty maanparannusaineina lähinnä teollisuuden sivuvirroista jalostettua kipsiä, rakennekalkkia ja maanparannuskuitua. Viljelijöitä on houkuteltu etenkin ilmaisella kipsillä, jolloin sekä kipsin kuljetuksen että levityksen on maksanut valtio.
Sekä kipsi-, rakennekalkki- että kuituhankkeissa on todettu, että ne kaikki sitovat hyvin fosforia ja vähentävät vesistöpäästöjä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Risto Uusitalo taustoittaa, että kipsistä ja rakennekalkista liukenee maahan suoloja, mikä lisää maanesteen sähkönjohtavuutta. Se auttaa pitämään maamurut kokonaisina, jotta ne eivät liety veteen.
– Ravinnekuitu taas on selluloosaa, joka hajoaa pellossa. Kuitua hajottavat mikrobit tuottavat liima-aineita, jotka vahvistavat maamuruja. Kuitukuorma sisältää paljon savimaille tärkeää hiiltä, joka hajoaa. Niinpä heti kuitulevityksen jälkeen on hyvä lisätä typpeä 30 kiloa hehtaarille, Uusitalo sanoo.
Uusitalon mukaan kipsistä hyötyvät etenkin kaksisirkkaisten, kuten rypsin ja kaalikasvien, viljelijät. Rakennekalkki nostaa pH-lukua, ja kuidut tuovat hidasliukoisia ravinteita.
Sekin on huomattu, että sama aine ei sovi kaikille alueille. Siksi Luke ja Suomen ympäristökeskus (Syke) selvittävät ympäristöministeriön rahoituksella kolmen maanparannusaineen yhteisvaikutuksia yhdellä valuma-alueista, Varsinais-Suomessa Liedon Savijoella. Nimensä mukaisesti alue on savimaata, jossa eroosio on isompi ongelma kuin karkeilla mailla.
Tähän AIN3-tutkimukseen osallistuu noin 20 viljelijää 700 viljelyhehtaarillaan. Ympäristöministeriö maksaa kaikki maanparannusaineet sekä niiden kuljetukset ja levitykset.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain 1 € (Eläin-sisällöillä 1,90 €).
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Viime kasvukauden lämpösummat olivat Suomessa ennätyksellisen korkeat. Sateiden ajoittuminen ratkaisi viljelyn onnistumisen. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertovat, kuinka heidän tilallaan sujui kasvukausi 2024.
Vanhoja pyöränjälkiä ei kannata kuluttaa, vaan kulkea kehityksen polulla. Vain siten voi parantaa viljelyn kannattavuutta ja satotasoja. Matias Rönnqvist on löytänyt omaehtoisten kokeilujen kautta omille pelloille parhaat viljelymenetelmät. Hän testaa tilallaan Vaasassa tavallisesta poikkeavaa lannoitusta kuminalle ja korianterin syyskylvöä.
Maatalousteknologia otti pitkiä loikkia 2000-luvun alusta lähtien. Yleiskieleen putkahtivat internetin ohella sanat lypsyrobotti, geenimanipulointi, some, drone ja viimeisimpänä kehityksen hännänhuippuna tekoäly.
