Saaristomeren valuma-alueella tutkitaan kolmen hyväksi todetun maanparannusaineen yhteisvaikutuksia. Tavoitteena on pitää fosfori pellossa, mistä hyötyvät sekä viljelijät että vesistöt.
Maanparannusaineilla pyritään parantamaan maan rakennetta ja vedenpidätyskykyä. Aineet vähentävät – jopa yleistyneinä rankkasadeaikoina – maa-aineksen ja fosforin kulkeutumista vesitöihin.
Viime vuosina pelloille on levitetty maanparannusaineina lähinnä teollisuuden sivuvirroista jalostettua kipsiä, rakennekalkkia ja maanparannuskuitua. Viljelijöitä on houkuteltu etenkin ilmaisella kipsillä, jolloin sekä kipsin kuljetuksen että levityksen on maksanut valtio.
Sekä kipsi-, rakennekalkki- että kuituhankkeissa on todettu, että ne kaikki sitovat hyvin fosforia ja vähentävät vesistöpäästöjä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Risto Uusitalo taustoittaa, että kipsistä ja rakennekalkista liukenee maahan suoloja, mikä lisää maanesteen sähkönjohtavuutta. Se auttaa pitämään maamurut kokonaisina, jotta ne eivät liety veteen.
– Ravinnekuitu taas on selluloosaa, joka hajoaa pellossa. Kuitua hajottavat mikrobit tuottavat liima-aineita, jotka vahvistavat maamuruja. Kuitukuorma sisältää paljon savimaille tärkeää hiiltä, joka hajoaa. Niinpä heti kuitulevityksen jälkeen on hyvä lisätä typpeä 30 kiloa hehtaarille, Uusitalo sanoo.
Uusitalon mukaan kipsistä hyötyvät etenkin kaksisirkkaisten, kuten rypsin ja kaalikasvien, viljelijät. Rakennekalkki nostaa pH-lukua, ja kuidut tuovat hidasliukoisia ravinteita.
Sekin on huomattu, että sama aine ei sovi kaikille alueille. Siksi Luke ja Suomen ympäristökeskus (Syke) selvittävät ympäristöministeriön rahoituksella kolmen maanparannusaineen yhteisvaikutuksia yhdellä valuma-alueista, Varsinais-Suomessa Liedon Savijoella. Nimensä mukaisesti alue on savimaata, jossa eroosio on isompi ongelma kuin karkeilla mailla.
Tähän AIN3-tutkimukseen osallistuu noin 20 viljelijää 700 viljelyhehtaarillaan. Ympäristöministeriö maksaa kaikki maanparannusaineet sekä niiden kuljetukset ja levitykset.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Peltorobotti, robottitraktori ja työdrooni. Näiden tarjoamiin mahdollisuuksiin pureudutaan Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen (SjT) ja Työtehoseuran PeDro-hankkeessa. Katso SjT:n peltopäivänä kuvattu video täsmäruiskuttavan peltorobotin sekä täydennyslannoituksiin ja kylvöihin pystyvän droonin toiminnasta.
Vastaanpa heti otsikon kysymykseen: Luomusta ja suoramyynnistä ei ole ratkaisuksi maataloutemme kannattavuusongelmaan, mutta yksi osa ratkaisua ne voivat olla. Tämän lehden numeron teemajutut kertovat salolaisten Birkkalan ja Karviaisten tilojen innovatiivisista yrittäjistä. Birkkalan tila on napannut oman siivunsa elintarvikemarkkinoista. Luomuspeltin viljelyyn ja viljatuotteiden jatkojalostukseen keskittynyt tila suuntaa kotimaiden markkinoiden ohella myös vientiin. Karviaisten tilalla on puolestaan
Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen on tärkeä tuotantotekijä maatilalla. Tämä on tunnistettu laajasti EU:ssa. Suomessa on monia maatalousyrittäjien hyvinvointia ja jaksamista edistäviä palveluja, jotka auttavat työkyvyn ylläpitämisessä.
Maatalousnäyttelyihin ja opintomatkoihin liittyvät kulut ovat maatalousyrittäjälle pääsääntöisesti verovähennyskelpoisia. Kulujen ilmoittamisessa pitää kuitenkin olla tarkka.
Lill-Bredsin marjatilan omistajanvaihdos ei tapahtunut tavanomaiseen tapaan perheen sisäisenä omistajanvaihdoksena. Gustav ja Jenny Hildén ostivat tilan ja jatkoivat viljelyä ja suoramyynnin kehittämistä.
Jalostuksen hyödyt kristallisoituvat eritoten rauduskoivulla, jonka taimi kasvaa noin 30 prosenttia luonnontainta nopeammin ja voi hyvissä olosuhteissa järeytyä tukkikokoon jopa reilussa kolmessa vuosikymmenessä. Siten nuori metsänomistaja voi saada istuttamastaan metsästä tukkitilin jo ennen eläkepäiviään.
