Saaristomeren valuma-alueella tutkitaan kolmen hyväksi todetun maanparannusaineen yhteisvaikutuksia. Tavoitteena on pitää fosfori pellossa, mistä hyötyvät sekä viljelijät että vesistöt.
Maanparannusaineilla pyritään parantamaan maan rakennetta ja vedenpidätyskykyä. Aineet vähentävät – jopa yleistyneinä rankkasadeaikoina – maa-aineksen ja fosforin kulkeutumista vesitöihin.
Viime vuosina pelloille on levitetty maanparannusaineina lähinnä teollisuuden sivuvirroista jalostettua kipsiä, rakennekalkkia ja maanparannuskuitua. Viljelijöitä on houkuteltu etenkin ilmaisella kipsillä, jolloin sekä kipsin kuljetuksen että levityksen on maksanut valtio.
Sekä kipsi-, rakennekalkki- että kuituhankkeissa on todettu, että ne kaikki sitovat hyvin fosforia ja vähentävät vesistöpäästöjä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Risto Uusitalo taustoittaa, että kipsistä ja rakennekalkista liukenee maahan suoloja, mikä lisää maanesteen sähkönjohtavuutta. Se auttaa pitämään maamurut kokonaisina, jotta ne eivät liety veteen.
– Ravinnekuitu taas on selluloosaa, joka hajoaa pellossa. Kuitua hajottavat mikrobit tuottavat liima-aineita, jotka vahvistavat maamuruja. Kuitukuorma sisältää paljon savimaille tärkeää hiiltä, joka hajoaa. Niinpä heti kuitulevityksen jälkeen on hyvä lisätä typpeä 30 kiloa hehtaarille, Uusitalo sanoo.
Uusitalon mukaan kipsistä hyötyvät etenkin kaksisirkkaisten, kuten rypsin ja kaalikasvien, viljelijät. Rakennekalkki nostaa pH-lukua, ja kuidut tuovat hidasliukoisia ravinteita.
Sekin on huomattu, että sama aine ei sovi kaikille alueille. Siksi Luke ja Suomen ympäristökeskus (Syke) selvittävät ympäristöministeriön rahoituksella kolmen maanparannusaineen yhteisvaikutuksia yhdellä valuma-alueista, Varsinais-Suomessa Liedon Savijoella. Nimensä mukaisesti alue on savimaata, jossa eroosio on isompi ongelma kuin karkeilla mailla.
Tähän AIN3-tutkimukseen osallistuu noin 20 viljelijää 700 viljelyhehtaarillaan. Ympäristöministeriö maksaa kaikki maanparannusaineet sekä niiden kuljetukset ja levitykset.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Tilatuotteen menekkiä parantaa hyvä tarina, joka on totta. Tuotannon vastuullisuus on yhä tärkeämpi osa tarinaa. Birkkalan tilan Simo Larmi on ollut mukana kehittämässä jäljitettävyysjärjestelmää, jolla voidaan todentaa tilojen vastuulliset toimintatavat. Siitä on hyötyä myös viennissä.
Karuimmillaan kaikkinainen inhimillinen hätä näkyy tällä hetkellä Gazassa. Katsoipa tätä aluetta maasta tai ilmasta käsin, kaikkialla on raunioiksi pommitettuja rakennuksia, joiden keskellä asuu pari miljoonaa ihmistä. Ruuan toimitukset ovat avustusrekkojen tai -lentojen varassa. Alueella asuva kansanosa ei pysty millään lailla huolehtimaan ravinnonhankinnastaan. Mutta ei tarvitse katsella paljon kauemmaksi Gazasta, kun ruokaa tarvitsevia ihmisjoukkoja löytyy Lähi-Idästä
Suomi on elintarvikeviennin häntäpäässä Euroopassa, mutta ei kauan, mikäli Jarmo Talasrinne onnistuu tehtävässään Suvi ry:n vetäjänä. Yhdistyksen tavoitteena on yli kolminkertaistaa ruokaviennin arvo vuoteen 2035 mennessä.
Viljojen lajikeseokset eivät ole vielä yleistyneet Suomessa, vaikka niinkin lähellä kuin Tanskassa suuri osa syysvehnän viljelyalasta kylvetään seoksilla. Seosviljely saattaa parantaa tautikestävyyttä tai syysviljojen talvehtimista. Junttilan Tila kokeilee viljalajikeseosten viljelyä omalla koekentällään.
Toivon tilalla kello käy eri tahtiin kuin muilla. Esimerkiksi kylvöjä tehdään keväästä syksyyn viljelyriskien tasaamiseksi. Tilan isäntä Olli-Pekka Ruponen on kyseenalaistanut perinteiset viljelytavat ja kehittänyt tilalleen ja nykyolosuhteisiin sopivan oman viljelyjärjestelmän.
Maatilojen kokonaistulovirta oli 7,1 miljardia euroa vuonna 2024. Maatalouden myyntitulot laskivat kolme prosenttia edellisvuodesta, kun taas metsänmyyntitulot nousivat, samoin tulotuet maksatussiirtymien vuoksi. Myös sivuansiotuloissa oli pientä nousua. Kaikkiaan kokonaistulovirta kasvoi prosentin vuodesta 2023.
