Saaristomeren valuma-alueella tutkitaan kolmen hyväksi todetun maanparannusaineen yhteisvaikutuksia. Tavoitteena on pitää fosfori pellossa, mistä hyötyvät sekä viljelijät että vesistöt.
Maanparannusaineilla pyritään parantamaan maan rakennetta ja vedenpidätyskykyä. Aineet vähentävät – jopa yleistyneinä rankkasadeaikoina – maa-aineksen ja fosforin kulkeutumista vesitöihin.
Viime vuosina pelloille on levitetty maanparannusaineina lähinnä teollisuuden sivuvirroista jalostettua kipsiä, rakennekalkkia ja maanparannuskuitua. Viljelijöitä on houkuteltu etenkin ilmaisella kipsillä, jolloin sekä kipsin kuljetuksen että levityksen on maksanut valtio.
Sekä kipsi-, rakennekalkki- että kuituhankkeissa on todettu, että ne kaikki sitovat hyvin fosforia ja vähentävät vesistöpäästöjä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Risto Uusitalo taustoittaa, että kipsistä ja rakennekalkista liukenee maahan suoloja, mikä lisää maanesteen sähkönjohtavuutta. Se auttaa pitämään maamurut kokonaisina, jotta ne eivät liety veteen.
– Ravinnekuitu taas on selluloosaa, joka hajoaa pellossa. Kuitua hajottavat mikrobit tuottavat liima-aineita, jotka vahvistavat maamuruja. Kuitukuorma sisältää paljon savimaille tärkeää hiiltä, joka hajoaa. Niinpä heti kuitulevityksen jälkeen on hyvä lisätä typpeä 30 kiloa hehtaarille, Uusitalo sanoo.
Uusitalon mukaan kipsistä hyötyvät etenkin kaksisirkkaisten, kuten rypsin ja kaalikasvien, viljelijät. Rakennekalkki nostaa pH-lukua, ja kuidut tuovat hidasliukoisia ravinteita.
Sekin on huomattu, että sama aine ei sovi kaikille alueille. Siksi Luke ja Suomen ympäristökeskus (Syke) selvittävät ympäristöministeriön rahoituksella kolmen maanparannusaineen yhteisvaikutuksia yhdellä valuma-alueista, Varsinais-Suomessa Liedon Savijoella. Nimensä mukaisesti alue on savimaata, jossa eroosio on isompi ongelma kuin karkeilla mailla.
Tähän AIN3-tutkimukseen osallistuu noin 20 viljelijää 700 viljelyhehtaarillaan. Ympäristöministeriö maksaa kaikki maanparannusaineet sekä niiden kuljetukset ja levitykset.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
Takavuosina vääräleuat neuvoivat kotivävyn tai miniän paikkoja etsiskeleviä puolison valinnassa: "Mieluusti iäkkäiden vanhempien ainokainen, eikä sillä maatilalla ole muuten niin väliä, kunhan on runsaasti hakkuukypsää takametsää." Metsän merkitys maatilalla onkin perinteisesti ollut suuri. Metsästä saadaan lisätuloja, polttopuuta tai haketta, usein myös rakennusmateriaalia. Suomessa ei liene kovin montaa maatilaa, johon ei kuuluisi metsää. Metsän taloudellinen merkitys
Strategia on maatilan kompassi – se auttaa tekemään arjen päätöksiä, jotka vievät kohti tulevaisuuden tavoitteita. Hyvä suunnitelma tuo suuntaa, selkeyttä ja varmuutta myös maatilan metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan.
Kotimainen kasvinjalostus tuottaa oloihimme sopivia lajikkeita, mikä on yhä tärkeämpää ilmaston muuttuessa. Se on myös huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn perusta, alleviivaa Borealin toimitusjohtaja Karri Kunnas.
Kotitilani pellot ja metsät sijaitsevat molemmin puolin Turku–Toijala-rataa. Vuosien mittaan on tullut selväksi, kumpi naapuruksista – rata vai tila – on David, kumpi Goljat. Radan ylittävän kylätien varteen on vuosikymmenien mittaan kasvanut kylä taloineen: muinaisen Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton nimeämä poikkeuksellisen ehjänä säilynyt nauhakylä, varjeltava kulttuurikohde. Ratoja hallinnoineet, nimiä ja sijaintipaikkojaan vaihtaneet virastot ovat vuosien kuluessa pyrkineet
Belgialainen hedelmänviljelijä sanoo kuivuuden, lisääntyneen sääntelyn ja hallinnollisen taakan muuttaneen viljelyn arkea. Maanviljelijän työ on silti mieluista.
Luonnolla ei ole moraalia. Eikä luontokappaleilla todellakaan minkäänlaista kunnioitusta luontoa ja kestävää elämäntapaa kohtaan! Kävi nimittäin niin, että kurjet söivät meiltä kaikki perunat. Siis siemenperunat pellosta ennen kuin ne ehtivät tuottaa yhtään satoa. Ei tullut perunan perunaa. Tällaista satotappiota ei ole meillä ennen koettukaan, kaikenlaista muuta kummallista ja odottamatonta toki sitäkin enemmän. Mutta kyllä minä
