Aspilan veljekset Eino, Lauri ja Aku ovat tyytyväisiä päätökseensä jatkaa sukutilan pitoa yhteisvoimin. Työnjaossa on huomioitu jokaisen vahvuudet, ja kaikki pääsevät vuorollaan vapaalle. Tilan kärkituotteeksi on noussut sipuli.
Suomessa moni merkittävä päätös on syntynyt hiihtoladulla. Näin kävi myös pirkanmaalaisen Aspilan tilan sukupolvenvaihdoksen kohdalla.
Pasi Aspila ja hänen vanhin poikansa Aku keksivät hiihtolomareissullaan Ylläksellä, että Eino sekä kaksi muuta poikaa, Aku ja Lauri, voisivat jatkaa tilanpitoa kolmistaan.
Oli jatkajakysymystä toki pohdittu yhdessä aiemminkin.
– Einolla oli aina ollut vahva halu jatkaa. Työtä on kuitenkin paljon. Olisi oikeastaan osattava kolme täysin eri ammattia. Täytyisi olla maanviljelijä ja mekaanikko sekä talouden ja tietotekniikan asiantuntija, Aku Aspila taustoittaa.
Roolijako tapahtui luontevasti, kunkin omien mieltymysten pohjalta. Eino saa keskittyä peltohommiin, Lauri koneiden huoltoon ja korjaamiseen. Akun vastuulla ovat paperityöt sekä talous- ja IT-asiat. Toimenkuvista joustetaan tarpeen mukaan.
Poikien vanhemmat, Pasi ja Päivi Aspila, ovat yhä aktiivisesti mukana tilan töissä. Pasi hoitaa muun muassa tilatuotteiden jakelua kauppoihin. Päivi tekee kirjanpitoa ja auttaa laskutuksessa.
Kevätkylvöjen ja sadonkorjuun aikaan apuna on kaksi luotettua työntekijää.
Lopullisen sysäyksen kolmen isännän mallille antoi aloitustukeen tehty muutos: jokainen nuoren viljelijän kriteerit täyttävä maatalousyhtymän osakas oli oikeutettu henkilökohtaiseen aloitustukeen. Aiemmin tuki oli myönnetty vain yhtymälle. Ryhtyessään tilanpitoon yhdessä veljekset saivat aloitustuen kolmeen kertaan.
Sukupolvenvaihdos sinetöitiin tammikuussa 2025.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Avomaankurkku on Vainion perhetilan lippulaivatuote. Suurin osa satojen tonnien sadosta lähtee tuoreena kuluttajille eri puolille Suomea, mutta tilalla valmistetaan myös suolakurkkuja perinteisin menetelmin. Veljesten suolakurkut -tuotemerkki on valloittanut paikkansa kauppojen hyllyillä.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Pinaatti on ainoa viljelykasvimme, josta saadaan avomaalla kaksi satoa kesässä. Maatalousyhtymä Heikkilä Vampulassa on yksi harvoista sitä viljelevistä tiloista. Pinaatin viljely edellyttää säntillisyyttä. Sen lisäksi tilalla viljellään tuorehernettä ja viljoja.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Viljelyn arki muuttuu teknologian myötä, eikä sen hyödyntämiseen ole yhtä mallia. Joku pärjää tarkoituksella vähällä, toinen nojaa vahvasti innovaatioihin, teknologiaan ja dataan. Suurin joukko asettuu jonnekin näiden välimaastoon ja sovittaa uusia ratkaisuja käyttöön askel kerrallaan. Maatalousalan kehitys tuo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, mutta samalla se pakottaa tekemään valintoja. Jossain vaiheessa jokainen yrittäjä joutuu päättämään, mitä järjestelmiä
Maaseudulle elintärkeän yksityistiestön ja siltojen korjausvelka on kasvanut hirmulukemiin. Valtion säästölinja syventää tienkäyttäjien ahdinkoa. Rahat eivät riitä myöskään yleisen kylätieverkoston tarvitsemiin korjauksiin.
"Kaikella on aikansa, ja aikansa on joka asialla taivaan alla" – Saarn. 3:1. Arvelutti pitkään lainata edellistä lausetta tämän jutun motoksi. Ovathan nämä Nollarajan tarinat kosketelleet sananmukaisesti maallisia aiheita – maa- ja vähemmän metsätaloutta, mutta kuitenkin niihin liittyneitä teemoja. On jäähyväisten ja tunnustuksen aika – kerron, miten kirjoitteluni Maatilan Pellervossa vuonna 1998 alkoi. "Vanhan" Pellervon
Maatiloilta virtaa jatkuvasti tietoa palveluiden toimittajille. Yksittäisten tilojen tuotantotiedot ovat arvokasta raaka-ainetta palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. Tiedolla tulisi olla rahallista arvoa myös tiedon tuottajalle.
Kukkiva aluskasviseos lisäsi biodiversiteettitutkimuksessa pölyttäjiä viljapelloille. Aluskasvit vähensivät pilottitiloilla myös viljojen kasvitautien määrä ja rikkakasveja. Satotasoissa ei ollut merkitseviä eroja eri vaihtoehtojen välillä.
Maatalousyrittäjän menestys nojaa tuotannon hallintaan ja vahvaan talousosaamiseen, mutta kaikkein kriittisin tekijä on itsensä johtaminen. Se on yrittäjyyden haastavin ja ratkaisevin osa-alue, joka sitoo kokonaisuuden yhteen.
