Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
Lämpö- eli infrapunakameralla tutkitaan sorkkien lämpötiloja ja niiden poikkeamia. Ideana on havaita poikkeavat lämpötilat riittävän ajoissa, jo ennen eläimen ontumista. Ontuvan eläimen käytös muuttuu ja maitotuotos tai lihakarjan päiväkasvu laskee, sillä ontuva nauta ei syö eikä juo riittävästi ja makoilee lepuuttaen kipeää jalkaansa.
– Sorkissa saattaa piillä monia kipua tuottavia ongelmia: vertymiä, anturahaavaumia, tarttuvia sairauksia, valkoviivan repeämiä ja kantasyöpymää. Kamera havaitsee jopa yhden kymmenesosan celsiusasteen lämpötilamuutokset, ja sillä saadaan piilevät vaivat paikallistettua ajoissa, Faban asiantuntija Jonna Anttila toteaa.
Hän oli mukana kuvaamassa sorkkia Tulevaisuuden maatila -hankkeen ja Faban järjestämässä sorkkaterveyspäivässä, joka järjestettiin Ylä-Savon ammattiopiston Peltoniemen kampuksella.
Sorkkaongelmat heijastuvat myös eläinten kiimakäyttäytymiseen ja altistavat muille sairauksille. Ontuvien eläinten hoito lisää yrittäjän työmäärää ja ontumiset voivat johtaa lopulta liian aikaisiin eläinten poistoihin.
Sorkkaterveysongelmat aiheuttavat aina tulon menetyksiä ja tappiot voivat nousta karjakohtaisesti jopa useisiin tuhansiin euroihin.
– Maitotuotoksen laskun lisäksi sorkkaongelmat heikentävät hedelmällisyyttä ja lisäävät lääke- ja hoitokustannuksia. Jos sorkassa piilevät vaivat voidaan löytää ja hoitaa ennen kuin oireita ilmaantuu, nauta pystyy tuottamaan tasaisesti oman kapasiteettinsa mukaan eikä notkahdusta tuotoksessa pääse syntymään.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Salolaisella tilalla on tartuttu genomitestauksen tuomiin hyötyihin ison emolehmäkarjan kehittämisessä.Henrik Jensen kertoo, että emokarjan genomitestauksesta saa arvokasta tietoa esimerkiksi siitä, että kaikkien eläinten polveutumiset ovat varmasti oikein.
Kansallinen nautojen hyvinvointimittaus kirittää eläinten hyvinvoinnin todentamista isolla harppauksella eteenpäin. Sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muilla eläinlajeilla.
Näin arvioit lehmän pötsin terveyttä ja normaalia toimintaa.
Pötsissä elävät mikrobit hajottavat naudan syömää rehua ja tuottavat eläimelle elintärkeitä ravintoaineita. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, märehtijä sairastuu.
Hirvilammen luomun yrittäjät Susanna Valtonen ja Otto Paakkala lähtivät kotieläintuottajiksi ilman raskaita investointeja. Tänä vuonna mukaan kuvioihin tuli myös lihan jalostus ja myynti, kun Valtonen alkoi pyörittää Katinalan Lihakauppaa Hattulassa.
Luomutuotteiden kysyntä on ollut viime vuosina lievässä laskussa. Riuttaskorven luomutilalla aiotaan tuottaa luomumaitoa jatkossakin.
Tuotantoeläinten hyvinvointi edistyy pitkäjänteisellä ja sitkeällä työllä, ei niinkään kielloilla ja käskyillä, tietää Kristiina Sarjokari.
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa alkaa EtäPatoNa-hanke, jonka myötä tiloilla kuolleiden nautojen kuolinsyitä päästään selvittämään viipymättä.
