Iso-Myllylän tilalla Kalajoella lypsylehmiä on laidunnettu aina. Asta ja Tomi Myllylä vaalivat tilan 11. isäntäparina perinteitä, ja lehmät pääsevät myös talvisin ulkoilemaan. Tilat voivat saada laiduntamisesta korvausta, ja laidunnusjärjestelmissä on valinnan varaa.
Tilalle valmistui pihatto vuonna 2006, ja ensimmäiset kymmenen vuotta lypsettiin lypsyasemalla. Vuonna 2016 siirryttiin robottilypsyyn, kun Lely A4 valjastettiin työhön. Lypsytavan ja -rutiinien muuttuessa laidunnuksesta ei kuitenkaan luovuttu.
− Miksipäs olisi, koska laidunnus on kuulunut aina kesiimme, Asta Myllylä toteaa.
− Kesän paras maisema on, kun istutaan terassilla kahvilla ja katsotaan Kalajoen rannassa laiduntavia lehmiä, Tomi Myllylä vahvistaa.
Kun tilalla siirryttiin asemalypsystä robottilypsyyn, jouduttiin jotain kuitenkin muuttamaan. Hiehojen ja ensikoiden opettaminen laitumelle oli robottilypsyyn siirtymisen myötä jostain syystä hankalampaa, ja hiehot painelivat langoista läpi.
− Se oli tosi turhauttavaa ja työllistävää! Niinpä päätimme tehdä kunnollisen opetteluaitauksen vuonna 2020, yrittäjät kertovat.
Aitaus perustettiin huolella. Pintamaat kaivettiin pois ja pohja eristettiin suodatinkankaalla. Paksun murskepatjan päälle ajettiin 30 senttimetrin kerros hiekkaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Nurmirehun tuotanto muodostaa oleellisen osan maidon tuotantokustannuksista. Hovin tilalla tarkka suunnittelu sekä nurmen määrän ja laadun tarkkailu ovat parantaneet kannattavuutta sekä säästäneet aikaa. Myös Valion kehityspäällikkö Minna Toivakka kehottaa tuottajia miettimään rehuntuotannon panos-tuotossuhdetta.
Eteläsavolainen Kosolan tila pitää tuotannon yksinkertaisena niin pellolla kuin navetassa. Tuotantotulokset todistavat ratkaisun oikeaksi.
Naudan lapsuus on usein kovin lyhyt, ja vasikan on kehityttävä nopeasti niin fyysisesti kuin henkisesti. Vieroitus maidolta tai juomarehulta on suuri muutos, johon tulee valmistautua huolella.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Viime vuodet ovat tuoneet Kautian tilan isäntäväelle monta myönteistä käännettä. Yrittäjäpariskunta kehittää nousujohteisella uralla olevan jalostusyrityksen toimintaa ja uudistaa samalla määrätietoisesti oman maitotilansa karjaa.
Jokainen lampuri hyötyy siitä, että osaa valita oikeat eläimet uudistamiseen. Eläimen arvostelun ja jalostusarvosta kertovan indeksin avulla voidaan valita lammas parhaasta päästä sukua jatkamaan.
Lyhytaaltoinen ultraviolettivalo ja valokatalyyttipinnoite voivat auttaa tautisulkutilojen mikrobien tuhoamisessa. Ratkaisun toimivuutta tutkitaan kahdella maatilalla.
Sukupuolilajiteltu siemen ei ole lypsykarjatilalla vain keino saada enemmän lehmävasikoita. Oikein käytettynä se on jalostuksen, eläinvirtojen hallinnan ja kannattavuuden työkalu. Tämä on havaittu myös Aholan Maito Oy:ssä.
Suomalainen maidon- ja naudanlihantuotanto käyvät läpi pitkään jatkunutta muutosta. Tilakoot kasvavat, tuotanto keskittyy ja tilojen määrä vähenee. Kehitys luo toisaalta pohjaa tuotannon jatkuvuudelle.
Peevon tila Sastamalassa on yksi Suomen suurimmista vuohitiloista. Navetassa on noin 450 suomenvuohta. Eläintenhoitaja Annika Kiikala osti tilan vapaalla kaupalla kolme vuotta sitten.
