Iso-Myllylän tilalla Kalajoella lypsylehmiä on laidunnettu aina. Asta ja Tomi Myllylä vaalivat tilan 11. isäntäparina perinteitä, ja lehmät pääsevät myös talvisin ulkoilemaan. Tilat voivat saada laiduntamisesta korvausta, ja laidunnusjärjestelmissä on valinnan varaa.
Tilalle valmistui pihatto vuonna 2006, ja ensimmäiset kymmenen vuotta lypsettiin lypsyasemalla. Vuonna 2016 siirryttiin robottilypsyyn, kun Lely A4 valjastettiin työhön. Lypsytavan ja -rutiinien muuttuessa laidunnuksesta ei kuitenkaan luovuttu.
− Miksipäs olisi, koska laidunnus on kuulunut aina kesiimme, Asta Myllylä toteaa.
− Kesän paras maisema on, kun istutaan terassilla kahvilla ja katsotaan Kalajoen rannassa laiduntavia lehmiä, Tomi Myllylä vahvistaa.
Kun tilalla siirryttiin asemalypsystä robottilypsyyn, jouduttiin jotain kuitenkin muuttamaan. Hiehojen ja ensikoiden opettaminen laitumelle oli robottilypsyyn siirtymisen myötä jostain syystä hankalampaa, ja hiehot painelivat langoista läpi.
− Se oli tosi turhauttavaa ja työllistävää! Niinpä päätimme tehdä kunnollisen opetteluaitauksen vuonna 2020, yrittäjät kertovat.
Aitaus perustettiin huolella. Pintamaat kaivettiin pois ja pohja eristettiin suodatinkankaalla. Paksun murskepatjan päälle ajettiin 30 senttimetrin kerros hiekkaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Nurmirehun tuotanto muodostaa oleellisen osan maidon tuotantokustannuksista. Hovin tilalla tarkka suunnittelu sekä nurmen määrän ja laadun tarkkailu ovat parantaneet kannattavuutta sekä säästäneet aikaa. Myös Valion kehityspäällikkö Minna Toivakka kehottaa tuottajia miettimään rehuntuotannon panos-tuotossuhdetta.
Eteläsavolainen Kosolan tila pitää tuotannon yksinkertaisena niin pellolla kuin navetassa. Tuotantotulokset todistavat ratkaisun oikeaksi.
Naudan lapsuus on usein kovin lyhyt, ja vasikan on kehityttävä nopeasti niin fyysisesti kuin henkisesti. Vieroitus maidolta tai juomarehulta on suuri muutos, johon tulee valmistautua huolella.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Ranualla otettiin käyttöön liikennepolttoainetta jakeleva 21 maatilan omistama biokaasulaitos, joka on lajissaan maailman pohjoisin.
Oripääläinen Kreivilän tila kasvattaa ylämaankarjaa ja myy kaiken tuottamansa lihan suoraan kuluttajille. Tilalla iloitaan, että lähiruoka ja sen tuotantotavat kiinnostavat aiempaa enemmän – laidunliha on monelle arvovalinta.
Tuotantokierrosta huolehtiminen on karjatilan tärkeimpiä tehtäviä. Siihen kannattaa panostaa, koska hedelmällisyyshäiriöt ja lehmän tiinehtymättömyys johtavat usein ennenaikaiseen poistoon karjasta.
Lantakaasut ovat uusvanha terveysriski eläinsuojissa eikä riski ole kadonnut uusienkaan rakennusten myötä. Korkeita kaasupitoisuuksia on mitattu varsinkin sika- ja siipikarjatiloilla, mutta myös navetoissa.
Tuomo Turjansalo hoitaa eläimiä ja peltoja, tekee siitä somevideoita ja lisäksi pyörittää rengaskauppaa. Kaupunkilaispoika halusi maatalousyrittäjäksi ja löysi pitkällisen etsimisen jälkeen tilan Kymijoen varrelta.
Kuivitus on muutakin kuin vain sinänsä tärkeää lehmien hyvinvointia ja terveyttä. Harkitut valinnat ja hyvin suunniteltu työ näkyvät myös ajan- ja rahansäästönä. Pilottitiloilta kerättiin kokemuksia separoidusta kuivajakeesta, hiekasta ja turpeesta.
