Iso-Myllylän tilalla Kalajoella lypsylehmiä on laidunnettu aina. Asta ja Tomi Myllylä vaalivat tilan 11. isäntäparina perinteitä, ja lehmät pääsevät myös talvisin ulkoilemaan. Tilat voivat saada laiduntamisesta korvausta, ja laidunnusjärjestelmissä on valinnan varaa.
Tilalle valmistui pihatto vuonna 2006, ja ensimmäiset kymmenen vuotta lypsettiin lypsyasemalla. Vuonna 2016 siirryttiin robottilypsyyn, kun Lely A4 valjastettiin työhön. Lypsytavan ja -rutiinien muuttuessa laidunnuksesta ei kuitenkaan luovuttu.
− Miksipäs olisi, koska laidunnus on kuulunut aina kesiimme, Asta Myllylä toteaa.
− Kesän paras maisema on, kun istutaan terassilla kahvilla ja katsotaan Kalajoen rannassa laiduntavia lehmiä, Tomi Myllylä vahvistaa.
Kun tilalla siirryttiin asemalypsystä robottilypsyyn, jouduttiin jotain kuitenkin muuttamaan. Hiehojen ja ensikoiden opettaminen laitumelle oli robottilypsyyn siirtymisen myötä jostain syystä hankalampaa, ja hiehot painelivat langoista läpi.
− Se oli tosi turhauttavaa ja työllistävää! Niinpä päätimme tehdä kunnollisen opetteluaitauksen vuonna 2020, yrittäjät kertovat.
Aitaus perustettiin huolella. Pintamaat kaivettiin pois ja pohja eristettiin suodatinkankaalla. Paksun murskepatjan päälle ajettiin 30 senttimetrin kerros hiekkaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Nurmirehun tuotanto muodostaa oleellisen osan maidon tuotantokustannuksista. Hovin tilalla tarkka suunnittelu sekä nurmen määrän ja laadun tarkkailu ovat parantaneet kannattavuutta sekä säästäneet aikaa. Myös Valion kehityspäällikkö Minna Toivakka kehottaa tuottajia miettimään rehuntuotannon panos-tuotossuhdetta.
Eteläsavolainen Kosolan tila pitää tuotannon yksinkertaisena niin pellolla kuin navetassa. Tuotantotulokset todistavat ratkaisun oikeaksi.
Naudan lapsuus on usein kovin lyhyt, ja vasikan on kehityttävä nopeasti niin fyysisesti kuin henkisesti. Vieroitus maidolta tai juomarehulta on suuri muutos, johon tulee valmistautua huolella.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Tytöt ryhmittyvät aidan viereen. Mölinä on merkki siitä, että jotain tapahtuu. Ojanperän tilan yrittäjä Heta Ojanperä vaihtoi tilan tuotantosuunnan kasvinviljelystä emolehmiin ja kasvattaa nyt raamikkaita emolehmiä jalostaen eläimiä terveys ja luonne edellä.
Mitä kaikkea maatalousyrittäjän pitää osata? Ainakin oman tuotantosuuntansa työt, voisi ensimmäisenä ajatella. Käytännössä työnkuva ulottuu paljon pidemmälle. Maatilalla tekijöitä on usein vähän, mutta erilaisia tehtäviä paljon, joten yhden ja saman yrittäjän on taivuttava moneen. Työn mukana joutuu välillä vaihtamaan myös omaa rooliaan ja tapaa ajatella. Selvä muutos tapahtuu esimerkiksi silloin, kun tuotannosta siirrytään myyntiin. Tuottajan…
Myllykosken tilalla Haapavedellä kasvaa kaksi yritystä rinnakkain. MylMilk tuottaa maitoa viiden lypsyrobotin voimin, kun taas MylMet valmistaa teräsrakenteita, rehuvaunuja ja muita työkoneita maatalouden tarpeisiin.
Vierihoitoon soveltuvat tilat ja huolellinen seuranta tukevat lehmän terveyttä ja hyvinvointia.
Vierihoito on antoisa tapa kasvattaa vasikoita. Omia tai toisten vasikoita imettävien lehmien onnistunut hoito vaatii suunnitelmallisuutta, ymmärrystä ja eläinten käyttäytymisen tarkkaa havainnointia.
Alajärven Lehtimäellä sijaitseva Karin luomutila on pitkän kokemuksen pohjalta kehitetty moderni maitotila, joka valittiin Vuoden 2025 luomuyritykseksi. Tilalla panostetaan erityisesti eläinten terveyteen, omavaraiseen rehuun ja työn mielekkyyteen.
