Iso-Myllylän tilalla Kalajoella lypsylehmiä on laidunnettu aina. Asta ja Tomi Myllylä vaalivat tilan 11. isäntäparina perinteitä, ja lehmät pääsevät myös talvisin ulkoilemaan. Tilat voivat saada laiduntamisesta korvausta, ja laidunnusjärjestelmissä on valinnan varaa.
Tilalle valmistui pihatto vuonna 2006, ja ensimmäiset kymmenen vuotta lypsettiin lypsyasemalla. Vuonna 2016 siirryttiin robottilypsyyn, kun Lely A4 valjastettiin työhön. Lypsytavan ja -rutiinien muuttuessa laidunnuksesta ei kuitenkaan luovuttu.
− Miksipäs olisi, koska laidunnus on kuulunut aina kesiimme, Asta Myllylä toteaa.
− Kesän paras maisema on, kun istutaan terassilla kahvilla ja katsotaan Kalajoen rannassa laiduntavia lehmiä, Tomi Myllylä vahvistaa.
Kun tilalla siirryttiin asemalypsystä robottilypsyyn, jouduttiin jotain kuitenkin muuttamaan. Hiehojen ja ensikoiden opettaminen laitumelle oli robottilypsyyn siirtymisen myötä jostain syystä hankalampaa, ja hiehot painelivat langoista läpi.
− Se oli tosi turhauttavaa ja työllistävää! Niinpä päätimme tehdä kunnollisen opetteluaitauksen vuonna 2020, yrittäjät kertovat.
Aitaus perustettiin huolella. Pintamaat kaivettiin pois ja pohja eristettiin suodatinkankaalla. Paksun murskepatjan päälle ajettiin 30 senttimetrin kerros hiekkaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Nurmirehun tuotanto muodostaa oleellisen osan maidon tuotantokustannuksista. Hovin tilalla tarkka suunnittelu sekä nurmen määrän ja laadun tarkkailu ovat parantaneet kannattavuutta sekä säästäneet aikaa. Myös Valion kehityspäällikkö Minna Toivakka kehottaa tuottajia miettimään rehuntuotannon panos-tuotossuhdetta.
Eteläsavolainen Kosolan tila pitää tuotannon yksinkertaisena niin pellolla kuin navetassa. Tuotantotulokset todistavat ratkaisun oikeaksi.
Naudan lapsuus on usein kovin lyhyt, ja vasikan on kehityttävä nopeasti niin fyysisesti kuin henkisesti. Vieroitus maidolta tai juomarehulta on suuri muutos, johon tulee valmistautua huolella.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Kun pellon kunto, ravinteet ja säilörehun laatu ovat hallinnassa, näkyy lopputulos korkeassa maitotuotoksessa. Maitotaipale Oy panostaa peltoviljelyyn.
Sairas emakko tarvitsee rauhaa, pehmeän makuupaikan ja helpon pääsyn syömään ja juomaan. Sairaskarsina tarjoaa siihen optimaaliset olosuhteet.
Vammasta tai sairaudesta toipuminen vaatii emakon elimistöltä paljon energiaa. Hyvät olosuhteet helpottavat potilaan oloa ja nopeuttavat paranemista.
Kotieläintuottajan arki on varsin vaativaa. Voisin kuvitella sen olevan erityisen vaativaa niillä, jotka määrätietoisesti pyrkivät ja pääsevät huipputuotoksiin. Suoritusta ei voi olla vertaamatta huippu-urheilijoihin, jotka kisasivat juuri päättyneissä viiden renkaan kisoissa. Hyvä esimerkki tästä on Peltolan tila, jossa navetan toimistohuoneen seinät on lähestulkoon tapetoitu lehmien ja tuotosseurannan kunniakirjoilla, ja EKM-keskituotos lähenee jo 16 000 kiloa.
Kiimantarkkailu on tahtotila, joka laitetaan on-asentoon karjanhoitajan jokaisen työvuoron alussa. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja millaisia vaiheita lehmän kiimakierrossa ja hormonitoiminnassa on?
Onnistunut lähiruokapäivä muutama vuosi sitten muutti janakkalalaisen luomutilan elämän tyystin. Kokemus välittömästä yhteydestä asiakkaisiin innosti siirtämään toimintaa suoramyynnin suuntaan Hämeen Härkä -brändin alla.
