Sijoituslannoitus on ollut pitkään valtamenetelmä ja sen on kerrottu sopivan Suomen kuiviin keväisiin. Onko edelleen näin?
Suomessa käytetyt kylvölannoittimet ovat muutaman vuosikymmenen ajan sijoittaneet lannoitteet ja siemenet omiin riveihinsä. Tilakoon kasvu on kuitenkin luonut paineita kylvötehon nostoon, sillä monilla maalajeilla optimaalinen kylvöaika on kovin lyhyt.
Suoraviivaisin tapa kasvattaa kylvötehoa olisi lisätä yhtä aikaa työtä tekevien kylvökoneiden määrää. Tämä nostaa kuitenkin kustannuksia nopeasti, koska koneiden lisäksi tarvitaan lisää työvoimaa. Maailmalla on tosin liikenteessä jo peltorobotteja, jotka kykenevät tekemään kylvötyön suhteellisen itsenäisesti.
Tähän asti kylvökoneita on voitu leventää, mutta etenkin erilliset vantaat siemenille ja lannoitteille sisältävillä koneilla leveyden kasvattaminen alkaa olla hankalaa. Samaan aikaan on tullut yhä suositummaksi alentaa kustannuksia jättämällä muokkausvaiheita pois ja siirtymällä suorakylvöön. Osa viljelijöistä on ottanut käyttöön suorakylvöönkin sopivan koneen, jossa lannoitteet ja siemenet menevät maahan saman vantaan kautta.
Siementen kanssa samaan riviin sijoitettavien lannoitteiden haitoista ei ole juuri keskusteltu. Riski siemenen vioittumisesta ei ole kadonnut, mutta sen kanssa on ehkä opittu elämään.
Sulavat lannoiterakeet saattavat kuitenkin nostaa suolapitoisuuden korkeaksi siemenen lähellä. Itäminen hidastuu tai pahimmassa tapauksessa estyy kokonaan. Tämä johtuu siitä, että kilpailu vedestä päättyy yleensä sulavan lannoitteen eduksi ja siemen kärsii veden puutteesta.
Kaikkien siementen lähellä suolapitoisuus ei yleensä ole haitallisen korkea ja osa niistä itää, vaikkakin hitaasti. Muodostuva kasvusto voi kuitenkin jäädä epätasaiseksi, mikä aiheuttaa omat ongelmansa.
Kuivissa oloissa lannoitteet haittaavat siemenen itämistä todennäköisemmin kuin maan kosteuden ollessa korkea. Hikevillä maalajeilla haitat jäävät usein pienemmiksi.
Siemenet ja lannoitteet samaan uraan kylvävät koneet ovat levinneet muualle Eurooppaan Isosta-Britanniasta, jossa kevätkuivuus ei ole niin suuri ongelma kuin vaikkapa Suomessa. Lisäksi siellä tehdään suurin osa kylvöistä syksyllä, kun maa on yleensä kosteaa.
Koko lannoitemäärä ei jää aivan siemenen lähelle, vaikka siemenet ja lannoitteet sijoitettaisiin maahan saman vantaan kautta, sillä vantaisiin on kehitetty erilaisia ratkaisuja itämisongelmien välttämiseksi.
Jos epäilee vioituksia omilla pelloilla, kannattaa tehdä seuraaville kylvöille mahdollisuuksien mukaan pieniä koealoja asian selvittämiseksi. Lannoitteen syöttö katkaistaan paikoin hetkeksi niin, että muutaman metrin matkalla maahan menee vain siemeniä. Orastumisen jälkeen voi tehdä omat johtopäätökset mahdollisista vioituksista. Jos oras on tasainen koevetojen alueella, lannoitteet eivät ole aiheuttaneet haittaa.
Droonilla ilmasta tehtävä havainnointi on erinomainen keino tutkia tilanne. Samalla kokeesta jää talteen muistiinpanot. Kuvan tietoihin tallentuu päivämäärä ja sijainti, joten tuloksia voi palata tutkimaan myöhempinäkin vuosina.
Siemenen kanssa samaan rivin sijoitetun lannoitteen aiheuttamat satotappiot eivät ole yleensä kovin merkittäviä. Yleispätevää sääntöä ei ole helppo laatia, koska vaikuttavia tekijöitä on paljon: maalaji, kosteus, vantaiden tyyppi, kasvilaji, riviväli, lannoitteen määrä ja tyyppi. Kun Luonnonvarakeskus tutki asiaa reilut kymmenen vuotta sitten, tappiot olivat maksimissaan viisi prosenttia. Suurempiakin satotappioita on raportoitu, joten tilannetta kannattaa seurata.
Siemenen vioittumisriskin suuruutta kannattaa miettiä sitä vakavammin, mitä useampi edellä kerrotun listan kohdista täyttyy. Mikään tekijä ei ole yksinään kovin merkittävä. Tosin jos kylvölannoitusmäärä lähestyy viittäsataa kiloa hehtaarille viidenneksen typpeä sisältävällä lannoitteella, voi lannoitus saada aikaan haittaa jo yksinäänkin.
Jos lohkon maalaji on hankala ja lannoitteet aiheuttavat usein vioituksia itäville siemenille, yksi mahdollisuus olisi palata ajassa hieman taaksepäin. Jos maan ravinnetila on hyvä, voi lannoitteet levittää ennen kylvöä pintaan leveillä koneilla ilman merkittävää satoriskiä. Näin on etenkin silloin, jos peltoa muokataan tavalla tai toisella ennen kylvöä tai kylvön yhteydessä. Alkukasvua voi tässä menetelmässä turvata käyttämällä starttilannoitusta. Ajokertoja tulee enemmän, joten tilakohtaista laskentaa joutuu tekemään menetelmän kannattavuuden selvittämiseksi.
Kirjoittaja on maatalous- ja metsätieteiden tohtori ja yrittäjä.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Korianteri on viljelykierrollisesti ja tuotto-odotustensa vuoksi kiinnostava erikoiskasvivaihtoehto. Korianterille on maailmanlaajuiset markkinat, ja siitä voi Suomessa tulla jopa samankaltainen menestystuote kuin kuminasta. Viljelyala on nyt noin 700 hehtaaria, mutta se voi helposti kolminkertaistua lähivuosina.
Helsinkiläinen Leena Pesu etsii sopimusviljelijöitä ympäristöystävälliselle kuitupellavalle. Hän haluaa, että sitä viljeltäisiin taas Suomessa vuosikymmenien tauon jälkeen. Tiloilla Orimattilassa ja Pälkäneellä on saatu viljelystä hyviä kokemuksia, kuitupellava on hyvä lisä viljelykiertoon.
KoneAgria tarjosi jälleen hyvän kattauksen uutta tekniikkaa ja tuotteita yli 350 näytteilleasettajan voimin. Kävijöitäkin kertyi kolmen päivän aikana lähes 16 000.
Simulan tila Oy on viime vuodet kasvanut vauhdilla kahden isäntäperheen voimin. Kaksi päätuotantosuuntaa, kananmunantuotanto ja perunanviljely, ovat tilan tukipilareita. Suuren tilan pyörittämisessä suunnitelmallisuus ja toimiva työnjohto ovat avainasemassa.
Maatalouden tukijärjestelmään kuuluva sosiaalinen ehdollisuus kannustaa kiinnittämään huomiota maatilan työntekijöiden hyvinvointiin ja työturvallisuuteen. Samalla se tukee maatalousyrittäjän omaa hyvinvointia ja työturvallisuutta.
Vanhojen opiskelukavereiden tapaamisissa riittää edelleen puhetta, naurua ja päivittelyä siitä, millaista kohtelua kukin sai osakseen harjoittelutilalla. Useilla tiloilla harjureiden kohtelu oli erittäin hyvää, mutta joillakin suorastaan ala-arvoista. Asialla on näköjään merkitystä, kun se nousee esille hupaisiksikin muuttuneina tarinoina vielä vuosikymmenten kuluttua. Harjoittelutila on monelle maatalousalalle pyrkivälle nuorelle ensimmäinen "oikea" työpaikka, jossa opitaan työelämässä tarvittavia taitoja.
Yhä useammassa maatalousyrityksessä työskentelee palkattua työvoimaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaston mukaan 7 800 maatilalla työskenteli yhteensä 34 000 työntekijää vuonna 2023. Mitä työntekijän palkkaaminen vaatii maatalousyrittäjältä? Miten työntekijöitä johdetaan?
Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
