Luonnonlaidunlihan sertifioinnin toivotaan tuovan Thorsvikin kartanon herefordien lihalle lisäarvoa ja uusia asiakkaita.
Thorsvikin kartanon herefordit saavat hakea mieleistään suuhunpantavaa monimuotoisilta luonnonlaitumilta keväästä syksyyn. Lokakuun puolivälissä laidunkausi on lopuillaan. Yksi ryhmä Thorsvikin hereford-nautoja viettää päivää luonnonlaitumella, toinen viereisellä peltolaitumella.
Luonnonlaitumella on sekä avointa että puustoista ympäristöä. Eläimet asettuvat suosiolla yrittäjä Iiris Herlinin taputeltaviksi ja rapsuteltaviksi. Myös kuvaajaan ja toimittajaan ne suhtautuvat suopeasti.
Herlinin isovanhemmat hankkivat ensimmäiset herefordit tilalle vuonna 1975, ja siitä lähtien lihakarja on saanut kulkea luonnonlaitumilla: Espoonlahden rantaniityillä, hakamailla, kauan sitten viljellyillä peltolaikuilla ja metsälaitumilla.
Hereford on rotu, joka pystyy muuttamaan köyhänkin rehun lihaksi erittäin tehokkaasti.
Iiris Herlin ryhtyi tilan jatkajaksi vuonna 2023 sukupolvenvaihdoksen myötä. Sitä ennen hän oli valmistunut valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistossa ja agrologiksi Mustialassa, Hämeen ammattikorkeakoulussa.
Hän määrittelee vastuullisuuden ja kestävyyden kaiken toiminnan pohjaksi, olipa kyse lihantuotannosta tai kasvinviljelystä.
– Se mikä tehdään, tehdään suunnitelmallisesti, järkevästi ja kannattavasti. Asioiden jälkipuinti on tärkeää. Yritämme koko ajan miettiä, mitä voisimme tehdä paremmin.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Millolan emolehmätilan herefordit saavat viettää mahdollisimman vapaata ja itsenäistä elämää. Tilanpidossa tehdyt muutokset ovat lisänneet sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia. Sitä mieltä ovat tilan yrittäjät, Mikko Leikola ja Anu Juurakko.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Hyvät olosuhteet, säännöllinen hoito ja maittava rehu ovat sonnien kasvun ja hyvinvoinnin kulmakiviä. Lihakarjatilan kannattavuuden peruspilarit rakentuvat rehukulujen optimoinnista ja navetan korkeasta täyttöasteesta. Eero Saaren karja on noussut nopeasti atrialaisten tilojen päiväkasvutilaston kärkijoukkoon.
Lihantuotannossa olevilla kyytöillä on Arvilan tilalla arvokas tehtävä, sillä ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta laiduntamalla. Maatiloilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin.
Kun pellon kunto, ravinteet ja säilörehun laatu ovat hallinnassa, näkyy lopputulos korkeassa maitotuotoksessa. Maitotaipale Oy panostaa peltoviljelyyn.
Sairas emakko tarvitsee rauhaa, pehmeän makuupaikan ja helpon pääsyn syömään ja juomaan. Sairaskarsina tarjoaa siihen optimaaliset olosuhteet.
Vammasta tai sairaudesta toipuminen vaatii emakon elimistöltä paljon energiaa. Hyvät olosuhteet helpottavat potilaan oloa ja nopeuttavat paranemista.
Kotieläintuottajan arki on varsin vaativaa. Voisin kuvitella sen olevan erityisen vaativaa niillä, jotka määrätietoisesti pyrkivät ja pääsevät huipputuotoksiin. Suoritusta ei voi olla vertaamatta huippu-urheilijoihin, jotka kisasivat juuri päättyneissä viiden renkaan kisoissa. Hyvä esimerkki tästä on Peltolan tila, jossa navetan toimistohuoneen seinät on lähestulkoon tapetoitu lehmien ja tuotosseurannan kunniakirjoilla, ja EKM-keskituotos lähenee jo 16 000 kiloa.
Kiimantarkkailu on tahtotila, joka laitetaan on-asentoon karjanhoitajan jokaisen työvuoron alussa. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota ja millaisia vaiheita lehmän kiimakierrossa ja hormonitoiminnassa on?
Onnistunut lähiruokapäivä muutama vuosi sitten muutti janakkalalaisen luomutilan elämän tyystin. Kokemus välittömästä yhteydestä asiakkaisiin innosti siirtämään toimintaa suoramyynnin suuntaan Hämeen Härkä -brändin alla.
