Luonnonlaidunlihan sertifioinnin toivotaan tuovan Thorsvikin kartanon herefordien lihalle lisäarvoa ja uusia asiakkaita.
Thorsvikin kartanon herefordit saavat hakea mieleistään suuhunpantavaa monimuotoisilta luonnonlaitumilta keväästä syksyyn. Lokakuun puolivälissä laidunkausi on lopuillaan. Yksi ryhmä Thorsvikin hereford-nautoja viettää päivää luonnonlaitumella, toinen viereisellä peltolaitumella.
Luonnonlaitumella on sekä avointa että puustoista ympäristöä. Eläimet asettuvat suosiolla yrittäjä Iiris Herlinin taputeltaviksi ja rapsuteltaviksi. Myös kuvaajaan ja toimittajaan ne suhtautuvat suopeasti.
Herlinin isovanhemmat hankkivat ensimmäiset herefordit tilalle vuonna 1975, ja siitä lähtien lihakarja on saanut kulkea luonnonlaitumilla: Espoonlahden rantaniityillä, hakamailla, kauan sitten viljellyillä peltolaikuilla ja metsälaitumilla.
Hereford on rotu, joka pystyy muuttamaan köyhänkin rehun lihaksi erittäin tehokkaasti.
Iiris Herlin ryhtyi tilan jatkajaksi vuonna 2023 sukupolvenvaihdoksen myötä. Sitä ennen hän oli valmistunut valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistossa ja agrologiksi Mustialassa, Hämeen ammattikorkeakoulussa.
Hän määrittelee vastuullisuuden ja kestävyyden kaiken toiminnan pohjaksi, olipa kyse lihantuotannosta tai kasvinviljelystä.
– Se mikä tehdään, tehdään suunnitelmallisesti, järkevästi ja kannattavasti. Asioiden jälkipuinti on tärkeää. Yritämme koko ajan miettiä, mitä voisimme tehdä paremmin.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Millolan emolehmätilan herefordit saavat viettää mahdollisimman vapaata ja itsenäistä elämää. Tilanpidossa tehdyt muutokset ovat lisänneet sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia. Sitä mieltä ovat tilan yrittäjät, Mikko Leikola ja Anu Juurakko.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Hyvät olosuhteet, säännöllinen hoito ja maittava rehu ovat sonnien kasvun ja hyvinvoinnin kulmakiviä. Lihakarjatilan kannattavuuden peruspilarit rakentuvat rehukulujen optimoinnista ja navetan korkeasta täyttöasteesta. Eero Saaren karja on noussut nopeasti atrialaisten tilojen päiväkasvutilaston kärkijoukkoon.
Lihantuotannossa olevilla kyytöillä on Arvilan tilalla arvokas tehtävä, sillä ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta laiduntamalla. Maatiloilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin.
Vahva jalostustyö, huolellinen säilörehuruokinta ja yrittäjien osaaminen ovat vieneet Peltolan tilan lypsykarjan neljä kertaa peräkkäin Suomen tuotosseurannan kärkipaikalle.
Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Bergin työ on pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen tähtäävää. Periksiantamattomasta luonteesta on monessa tilanteessa hyötyä.
Utaretulehdusta aiheuttavat bakteerit jaetaan tartunnallisiin ja ympäristöperäisiin bakteereihin. Useilla bakteereilla esiintyy kuitenkin molempia kantoja.
Eläin Pellervon lukijat ovat syksyn ajan seuranneet Kaustisen tilan pihattohankkeen etenemistä. Kauha kuopaisi maata ja rakennustyöt alkoivat heinäkuussa, ja marraskuun lopulla uuteen pihattoon saapui tuhatkunta vierasta juhlimaan avajaisia. Päivi ja Jouni Kaustisen mukaan kävijöiden innostunut ja positiivinen tunnelma jäi erityisesti mieleen. He uskovat sen kertovan myös alan arvostuksen noususta. Avoimuus rakennusprojektin etenemisestä ja vaiheista mediassa
Jokainen maatilayrittäjä haluaa, että omat eläimet ovat terveitä ja voivat hyvin. Myös kuluttajat arvostavat tuotantoeläinten hyvinvointia. Mutta mitä hyvinvointi tarkoittaa eläimelle?
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
