Millolan emolehmätilan herefordit saavat viettää mahdollisimman vapaata ja itsenäistä elämää. Tilanpidossa tehdyt muutokset ovat lisänneet sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia. Sitä mieltä ovat tilan yrittäjät, Mikko Leikola ja Anu Juurakko.
Lapsuuden kesiltä on Mikko Leikolan muistiin jäänyt kuva naapurin pienestä hereford-laumasta rantalaitumella. Hänen isänsäkin haaveili lihakarjan pitämisestä.
Leikoloiden läntisellä Uudellamaalla sijaitsevalla tilalla emolehmätuotantoon ja jalostuseläinten kasvatukseen on suuntauduttu vuodesta 1990 saakka.
– Tavoitteenamme on tuottaa hyviä emolehmiä. Helppohoitoisia ja itsenäisesti toimivia eläimiä, joiden elämään ihmisen tarvitsee puuttua niin vähän kuin mahdollista.
Millolan herefordit suhtautuvat suopeasti niin toisiinsa kuin ihmisiinkin. Ne poikivat oma-aloitteisesti ja hoitavat vasikkansa itse.
Jalostuksessa ohjenuorana on ääripäiden karsiminen. Liian pienet ja liian suuret, liian hitaasti ja liian nopeasti kasvavat yksilöt poimitaan laumasta pois. Samoin päällepäsmärit ja syrjäänvetäytyvät, rakennevikaiset ja sorkkaongelmaiset.
Eläimen kohtuullinen koko on eduksi sen terveydelle ja hyvinvoinnille, Leikolan yrittäjä- ja elämänkumppani Anu Juurakko täydentää.
– Jos eläin ei ole liian iso, se jaksaa kantaa ruhonsa paremmin, ja poikimisetkin sujuvat helpommin.
Kun tilalla syntynyt vasikka on varttunut vuoden ikäiseksi, tehdään silmämääräisen arvion perusteella päätös eläimen tulevaisuudesta. Ominaisuuksiltaan toivottua keskiarvoa edustavat hiehot astutetaan, niistä tulee uusia emolehmiä. Ei-toivotut yksilöt menevät teuraaksi.
Pitoeläimiksi muille tiloille myydään pääsääntöisesti tiineitä hiehoja tai 1–2 kertaa poikineita lehmiä.
Asiakkaat, varsinkin vasta-alkajat, saavat Millolasta parasta mahdollista eläinainesta. Silloin emolehmien pitäminen sujuu helposti.
– Loisteliaimmankaan rakennuksen seinät eivät tuota yhtään mitään. Kaikki tuotto tulee eläimistä. Siksi niihin pitää satsata, Leikola ja Juurakko painottavat.
Laatu on avainsana myös lihantuotannossa. Lihan pitää maistua hyvältä.
Millolassa ei tuijoteta kilomääriä vaan katsotaan, minkä verran tuotannosta jää rahaa takataskuun. Kannattavuus ratkaisee.
Juurakko ja Leikola kokevat palvelevansa ensisijaisesti loppukuluttajaa, eivät lihateollisuutta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Juvalla toimiva monialayritys Farmila Oy on saanut hevosharrastustoiminnasta yllättävän hyvin uutta tuulta siipiensä alle. Kananmunistaan kuulu tila tunnetaan nyt paremmin irlannincob-hevosistaan Muumista ja Myrtistä sekä hevoskuiskaaja-emännästään.
Lihantuotannossa olevilla kyytöillä on Arvilan tilalla arvokas tehtävä, sillä ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta laiduntamalla. Maatiloilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin.
Rauharannan tilan nuorille on pyritty antamaan realistinen, mutta myönteinen kuva maatalousyrittäjyydestä. Nuoren väen tultua mukaan saatiin työ- ja vapaa-aika kirjattua yhteiseen kalenteriin.
Meillä on rakennettu jotakin lähes koko sen ajan, kun olemme tilallisina olleet. Ensin korjasimme tilan entisiä navettoja. Seuraavaksi rakensimme lähiruokatoimintojemme päärakennuksen, jonka ydin on teurastamo ja lihanjalostamo. Sitten teimme kolme suurta pihattorakennusta, ja nyt biokaasulaitoksen rakentaminen on loppusuoralla. Monenlaista haastetta, suunnitelmien muutosta ja rahoituspäätöksen odottelua on mahtunut matkaan, mutta valmista on aina syntynyt. Tilaajille Maatilan
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Kun meistä tuli 15 vuotta sitten tilallisia, halusimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa ja tarjota laadukkaita raaka-aineita koti- ja ammattikeittiöille paikallisesti. Tavoite on saavutettu, mutta enpä olisi uskonut silloin, että olemme nyt mukana myös energiabisneksessä. En myöskään sitä, että naudanlihasta on pulaa. Maailman murrokset totta tosiaan näkyvät näin ruohonjuuritasollakin! Sain maaliskuussa kunnian osallistua Maa- ja metsätalousministeriön
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetusnavetalla otetaan talteen lämpöenergiaa maidon esijäähdytyksestä ja lietelannasta sekä tuotetaan sähköä katon aurinkopaneeleilla.
