Millolan emolehmätilan herefordit saavat viettää mahdollisimman vapaata ja itsenäistä elämää. Tilanpidossa tehdyt muutokset ovat lisänneet sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia. Sitä mieltä ovat tilan yrittäjät, Mikko Leikola ja Anu Juurakko.
Lapsuuden kesiltä on Mikko Leikolan muistiin jäänyt kuva naapurin pienestä hereford-laumasta rantalaitumella. Hänen isänsäkin haaveili lihakarjan pitämisestä.
Leikoloiden läntisellä Uudellamaalla sijaitsevalla tilalla emolehmätuotantoon ja jalostuseläinten kasvatukseen on suuntauduttu vuodesta 1990 saakka.
– Tavoitteenamme on tuottaa hyviä emolehmiä. Helppohoitoisia ja itsenäisesti toimivia eläimiä, joiden elämään ihmisen tarvitsee puuttua niin vähän kuin mahdollista.
Millolan herefordit suhtautuvat suopeasti niin toisiinsa kuin ihmisiinkin. Ne poikivat oma-aloitteisesti ja hoitavat vasikkansa itse.
Jalostuksessa ohjenuorana on ääripäiden karsiminen. Liian pienet ja liian suuret, liian hitaasti ja liian nopeasti kasvavat yksilöt poimitaan laumasta pois. Samoin päällepäsmärit ja syrjäänvetäytyvät, rakennevikaiset ja sorkkaongelmaiset.
Eläimen kohtuullinen koko on eduksi sen terveydelle ja hyvinvoinnille, Leikolan yrittäjä- ja elämänkumppani Anu Juurakko täydentää.
– Jos eläin ei ole liian iso, se jaksaa kantaa ruhonsa paremmin, ja poikimisetkin sujuvat helpommin.
Kun tilalla syntynyt vasikka on varttunut vuoden ikäiseksi, tehdään silmämääräisen arvion perusteella päätös eläimen tulevaisuudesta. Ominaisuuksiltaan toivottua keskiarvoa edustavat hiehot astutetaan, niistä tulee uusia emolehmiä. Ei-toivotut yksilöt menevät teuraaksi.
Pitoeläimiksi muille tiloille myydään pääsääntöisesti tiineitä hiehoja tai 1–2 kertaa poikineita lehmiä.
Asiakkaat, varsinkin vasta-alkajat, saavat Millolasta parasta mahdollista eläinainesta. Silloin emolehmien pitäminen sujuu helposti.
– Loisteliaimmankaan rakennuksen seinät eivät tuota yhtään mitään. Kaikki tuotto tulee eläimistä. Siksi niihin pitää satsata, Leikola ja Juurakko painottavat.
Laatu on avainsana myös lihantuotannossa. Lihan pitää maistua hyvältä.
Millolassa ei tuijoteta kilomääriä vaan katsotaan, minkä verran tuotannosta jää rahaa takataskuun. Kannattavuus ratkaisee.
Juurakko ja Leikola kokevat palvelevansa ensisijaisesti loppukuluttajaa, eivät lihateollisuutta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Lihantuotannossa olevilla kyytöillä on Arvilan tilalla arvokas tehtävä, sillä ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta laiduntamalla. Maatiloilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin.
Juvalla toimiva monialayritys Farmila Oy on saanut hevosharrastustoiminnasta yllättävän hyvin uutta tuulta siipiensä alle. Kananmunistaan kuulu tila tunnetaan nyt paremmin irlannincob-hevosistaan Muumista ja Myrtistä sekä hevoskuiskaaja-emännästään.
Meillä on rakennettu jotakin lähes koko sen ajan, kun olemme tilallisina olleet. Ensin korjasimme tilan entisiä navettoja. Seuraavaksi rakensimme lähiruokatoimintojemme päärakennuksen, jonka ydin on teurastamo ja lihanjalostamo. Sitten teimme kolme suurta pihattorakennusta, ja nyt biokaasulaitoksen rakentaminen on loppusuoralla. Monenlaista haastetta, suunnitelmien muutosta ja rahoituspäätöksen odottelua on mahtunut matkaan, mutta valmista on aina syntynyt. Tilaajille Maatilan
Hyvät olosuhteet, säännöllinen hoito ja maittava rehu ovat sonnien kasvun ja hyvinvoinnin kulmakiviä. Lihakarjatilan kannattavuuden peruspilarit rakentuvat rehukulujen optimoinnista ja navetan korkeasta täyttöasteesta. Eero Saaren karja on noussut nopeasti atrialaisten tilojen päiväkasvutilaston kärkijoukkoon.
Eteläsavolainen Kosolan tila pitää tuotannon yksinkertaisena niin pellolla kuin navetassa. Tuotantotulokset todistavat ratkaisun oikeaksi.
Nurmirehun tuotanto muodostaa oleellisen osan maidon tuotantokustannuksista. Hovin tilalla tarkka suunnittelu sekä nurmen määrän ja laadun tarkkailu ovat parantaneet kannattavuutta sekä säästäneet aikaa. Myös Valion kehityspäällikkö Minna Toivakka kehottaa tuottajia miettimään rehuntuotannon panos-tuotossuhdetta.
Somerolla rakennetaan parhaillaan uutta 1 200-paikkaista lihasikalaa, jonka myötä Alitalon tilan sianlihantuotanto kolminkertaistuu. Jatkossa tilalla pyritään nivomaan sikatalous ja peltoviljely tiiviiksi, toinen toistaan tukevaksi kokonaisuudeksi.
Jouni ja Päivi Kaustisen tilalle rakennetaan tänä vuonna uusi navetta 120 lypsylehmälle. Päivi Kaustinen kertoo rakennusprosessin vaiheista juttusarjassa: ensimmäisessä osassa siitä, mitä on tapahtunut ennen ensimmäistäkään kauhan kuopaisua.
Minna Norismaa haluaa tehdä kaiken niin hyvin kuin pystyy. Se on vienyt eteenpäin niin työssä kuin vapaa-ajalla. Hän työskentelee ProAgrialla ruokinnan, eläinten hyvinvoinnin ja automaattilypsyn valtakunnallisena huippuosaajana.
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
