Nurmeton Etelä-Suomi näkyy punaisena kartoilla, joilla kuvataan peltojen kasvukuntoa.
Tutkimusprofessori Kari Tiilikkala totesi Maan multavuuden hoito -seminaarissa Kokemäellä, että hänen 45 vuoden tutkijanuransa aikana koko ajan peltoja on hoidettu huonommin ja huonommin. Ymmärrys maaperästä on ollut huonoa.
”Onneksi nyt on uusi sukupolvi, joka on tarttunut asiaan.”
FAO:n eli Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön suurimpia huolia ovat ruokamullan kato ja vesipula. Niiden seurauksena lähes 800 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä.
Meillä ei nälkää nähdä, mutta ruokamullan kato on tosiasia.
”Nurmeton Suomi näkyy jo multavuuskartoilla. Maitten kunto heikkenee. Rankka maaperän hyväksikäyttö näkyy sadoissakin. Mee too -kampanjan rinnalle pitäisi perustaa Soil too, pitää talkoot, ettei rankkaa maankäsittelyä jatkettaisi. Se ei ole pelkästään viljelijöiden asia”, Tiilikkala korostaa.
Hän pitää isona virheenä päätöksiä, joilla karja lähes hävitettiin Etelä-Suomesta. Samalla poistuivat nurmet viljelykierrosta.
”Nyt se näkyy. Vesi seisoo pelloilla tai toisena vuonna maa kuivuu. Tarvitaan systeemitason muutoksia, jotka eivät ole viljelijöistä lähtöisin, vaikka heillä on murheena korjata tilanne.”
Tiilikkala toteaa, että ruokamultaa on syöty nurmettomilla alueilla monokulttuuriviljelyssä. Mineraalimaista hiilen hävikki on 220 kiloa hehtaarilta vuodessa. Turvepelloilla luku on kaksikymmentäkertainen.
Siksi myöskään tilanteen palauttaminen ennalleen ei ole hokkuspokkustemppu.
Kari Tiilikkala pitää erikoisena, ettei maan multavuutta arvosteta rahassa. ”On aika vekkulia, että maata myydään ja vuokrataan pinta-alan mukaan mutta ei kunnon mukaan. Harva ostaa autoakaan, jos sen moottori on ruostunut.”
Hän penää tukien suuntaamista maan hoitoon. Sillä parannetaan tuotantovarmuutta ja ehkäistään ilmaston lämpenemistä.
Ilmastonmuutoskeskustelussa metsät ovat olleet keskeisiä. Aivan yhtä lailla täytyisi käynnistää keskustelu peltojen hiilivarannoista.
”Käytettäisiin päästövarantojen oston sijaan raha peltojen hiilivarantojen kasvattamiseen. Siitä on hyötyä ilmastonmuutoksessa, mutta myös pelloille, jotka huutavat hiiltä. Jos maaperä ei ole kunnossa, on turhaa panostaa esimerkiksi kasvinsuojeluun. Terve maa on ensimmäinen asia”, Tiilikkala toteaa.
Ilmastonmuutoksen dramaattiset vaikutukset meillä liittyvät talveen. Jatkuvaa vesipesua pellot eivät kestä.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Keinotekoisia raaka-aineita korvaavalle kuituhampulle haetaan nyt markkinoita. Kuituhamppua kolme vuotta viljellyt Jyrki Siira on todennut sen erinomaiseksi maanparannuskasviksi. – Koska viljelykiertoon tarvitaan syväjuurisia kasveja, mieluummin valitsen sellaisen kasvin, josta maksetaan kuin sellaisen, joka murskataan peltoon.
Kaura on superruokaa, jolle on nouseva kysyntä ulkomailla. Elintarvikekauraa viljelyttävä ja jalostava Raisio Oyj on tunnettu kauratuotteistaan Eurooppaa ja Aasiaa myöten. Kauralle kehitetään myös uusia käyttömahdollisuuksia.
Suurimokauran viljely on taitolaji, jossa pirkanmaalainen Koivuniemen tila on menestynyt. Tähän mennessä jokainen kaurakuorma on täyttänyt elintarvikekauran laatuvaatimukset. Ville Koivuniemen resepti laatuviljan tuotantoon on hyvä suunnittelu ja oikea ajoitus.
Luomutuotteiden kysynnän uskotaan elpyvän kuluttajien luottamuksen kohentuessa. Julkiset keittiöt ja vienti antavat hyvää vetoapua.
Maatilat eivät ole suojassa verkkorikollisten kiristykseltä tai maksuliikenteen vääristelyltä. Maatila voi joutua myös sijaiskärsijäksi, mutta se ei lohduta, jos tuotantoautomatiikka ei toimi kyberhyökkäyksen vuoksi. Kyselystä selvisi yllättäen, että nuoret viljelijät tunnistavat tietoturvan kriittisyyden vanhempia viljelijöitä huonommin.
Perinteisen viljatilan talous on ollut ahtaalla jo usean vuoden ajan. Toki samaa yskää on kaikilla maatiloilla, mutta viljatila on suhteessa kaikkein heikoimmilla. Tilakohtaisten maksuvalmiustarkastelujen vertailun perusteella perustuotantosuunnista maitotilat tekevät parasta tulosta, lihantuottajat keskinkertaista ja viljatilat heikointa. Tyypillisesti viljatilan kokonaistulo on 1 000 euroa peltohehtaaria kohden. Peltoalatukien osuus on siitä puolet ja viljan myyntitulo toinen puoli.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
