Investoinnit ovat suuria päätöksiä, jotka vaikuttavat tilan toimintaan vuosia. Liian nopea tai väärin mitoitettu ratkaisu voi johtaa velkataakan kasvuun ja heikentää tilan maksuvalmiutta. Huomioi näitä asioita investoinnin suunnittelussa.
Olipa kyse uudesta navetasta, viljankuivurista tai koneinvestoinnista, sitoutuminen pitkäaikaisiin lainoihin ja suuriin kustannuksiin vaatii huolellista harkintaa. Toisaalta oikein ajoitettu ja taloudellisesti kestävä investointi parantaa tuotannon tehokkuutta, helpottaa arkea ja turvaa maatilan tulevaisuuden kilpailukyvyn.
Maatalouden investointien onnistuminen perustuu siihen, että hankinnat mitoitetaan oikein suhteessa tuotantoon ja talouden kantokykyyn. Liian suuri investointi voi kasvattaa velkataakkaa niin, että maatilan kassavirta ei enää riitä kattamaan lyhennyksiä ja korkoja. Toisaalta liian varovainen linja voi jarruttaa kehitystä ja heikentää kilpailukykyä, jos koneet ja rakennukset eivät vastaa tuotannon tarpeisiin. Siksi tärkein lähtökohta on realistinen taloudellinen arvio: paljonko tilalla on todellisuudessa varaa sijoittaa?
Tähän kysymykseen vastaa käyttökate, joka kuvaa jäljelle jäävää rahamäärää, kun tuotannon kulut on maksettu, mutta ennen lainojen lyhennyksiä ja investointeja. Käyttökate on se "selkäranka", jonka varassa maatila pystyy sekä elämään että uudistumaan.
Jos käyttökate on esimerkiksi 60 000 euroa vuodessa, katteesta on ensin varattava osuus yrittäjäperheen elinkustannuksiin sekä puskuriksi odottamattomia menoja varten. Vasta sen jälkeen arvioidaan, paljonko voidaan kohdentaa tilan kehittämiseen eli investointeihin.
Pankit ja rahoittajat tarkastelevatkin lainapäätöksiä tehdessään juuri käyttökatetta, koska se kertoo realistisesti, kuinka suuria investointeja tila voi tehdä vaarantamatta maksuvalmiuttaan.
Investoinneille tulee asettaa tärkeysjärjestys: mikä ratkaisee kiireellisimmän ongelman, mikä tuo suurimmat säästöt tai lisätulot, ja mikä tukee parhaiten tilan pitkän aikavälin tavoitteita?
Kun sijoitettava summa on selvillä, on päätettävä, mihin kohteeseen se käytetään. Investoinneille tulee asettaa tärkeysjärjestys: mikä ratkaisee kiireellisimmän ongelman, mikä tuo suurimmat säästöt tai lisätulot, ja mikä tukee parhaiten tilan pitkän aikavälin tavoitteita? Valintaan vaikuttaa myös takaisinmaksuaika. Investoinnit eivät siis perustu vain tarpeeseen tai houkutukseen, vaan taloudelliseen järkevyyteen.
Hyvä esimerkki tästä on salaojitus, joka parantaa satoa ja pellon tuottokykyä, mutta jonka takaisinmaksuaika voi venyä kymmeniin vuosiin. Kyseessä on silti elintärkeä investointi, koska se nostaa tilan tuotantopotentiaalia pitkällä aikavälillä.
Toisenlainen esimerkki on konehalli, joka ei käytännössä maksa itseään takaisin. Sen merkitys näkyy kuitenkin tilan infrastruktuurissa: kalusto pysyy kunnossa, koneiden käyttöikä pitenee ja työ sujuu paremmin.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Käskyttävä johtaminen on historiaa. Hyvä johtaja on empaattinen, mutta myös jämäkkä ja johdonmukainen ja pystyy tekemään päätöksiä. Maanviljelijäkin tarvitsee johtamisoppia, sanoo Ilmo Aronen.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Iso-Hiiden Kartanon marjatilalla on kehitetty itsepoimintaa jo 45 vuoden ajan. Asiakkaiden houkutteluun vaaditaan paljon muutakin kuin makoisia marjoja.
Takavuosina vääräleuat neuvoivat kotivävyn tai miniän paikkoja etsiskeleviä puolison valinnassa: "Mieluusti iäkkäiden vanhempien ainokainen, eikä sillä maatilalla ole muuten niin väliä, kunhan on runsaasti hakkuukypsää takametsää." Metsän merkitys maatilalla onkin perinteisesti ollut suuri. Metsästä saadaan lisätuloja, polttopuuta tai haketta, usein myös rakennusmateriaalia. Suomessa ei liene kovin montaa maatilaa, johon ei kuuluisi metsää. Metsän taloudellinen merkitys
Strategia on maatilan kompassi – se auttaa tekemään arjen päätöksiä, jotka vievät kohti tulevaisuuden tavoitteita. Hyvä suunnitelma tuo suuntaa, selkeyttä ja varmuutta myös maatilan metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan.
Kotimainen kasvinjalostus tuottaa oloihimme sopivia lajikkeita, mikä on yhä tärkeämpää ilmaston muuttuessa. Se on myös huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn perusta, alleviivaa Borealin toimitusjohtaja Karri Kunnas.
Kotitilani pellot ja metsät sijaitsevat molemmin puolin Turku–Toijala-rataa. Vuosien mittaan on tullut selväksi, kumpi naapuruksista – rata vai tila – on David, kumpi Goljat. Radan ylittävän kylätien varteen on vuosikymmenien mittaan kasvanut kylä taloineen: muinaisen Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton nimeämä poikkeuksellisen ehjänä säilynyt nauhakylä, varjeltava kulttuurikohde. Ratoja hallinnoineet, nimiä ja sijaintipaikkojaan vaihtaneet virastot ovat vuosien kuluessa pyrkineet
Belgialainen hedelmänviljelijä sanoo kuivuuden, lisääntyneen sääntelyn ja hallinnollisen taakan muuttaneen viljelyn arkea. Maanviljelijän työ on silti mieluista.
