Yhä enemmän tietoverkoista riippuvat maatalouden järjestelmät altistuvat jatkuvasti kyberrikollisten hyökkäysyrityksille. Tekniikan mukanaan tuomat kyberriskit pienenevät verrattain yksinkertaisilla teoilla.
Salaojayhdistys tiedotti elokuussa, että sen ylläpitämässä salaojatietokannassa oli havaittu tietomurto. Vaikka arkaluonteisia henkilötietoja ei päätynytkään vääriin käsiin, käy asia jälleen muistutuksesta, ettei maatalousala ole suojassa kyberuhilta.
– Internetin pimeiltä markkinoilta voi ostaa haittaohjelmia, jotka etsivät järjestelmällisesti haavoittuvuuksia nettiin kytketyistä laitteista ja ohjelmistoista. Jos haavoittuvuus löytyy, verkkorikolliset käyttävät sitä ennen kaikkea raha mielessään. Kiristyksen kohteeksi käy maatila siinä missä jonkin muun toimialan yrityskin, LähiTapiolan kehityspäällikkö Anu Paavilainen sanoo.
Ilman kiristyksen uhriksi joutumistakin tietoturvan pettäminen voi aiheuttaa kustannuksia: paitsi tuotannon häiriöinä tai maineen vahingoittumisena, myös tietoturvaloukkauksen jälkien siivoamiseen liittyvinä kuluina.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
Peltokasveihin sitoutuvan hiilen määrä pystytään arvioimaan entistä tarkemmin uuden laskentamenetelmän avulla. Sen avulla maatalousyrittäjät voivat tulevaisuudessa saada uuden työkalun viljelytoimiensa ilmastovaikutusten mittaamiseen.
Pihkaa kerätään Suomessa noin 2 000 kiloa vuodessa, lähinnä kosmetiikka- ja lääketeollisuuden käyttöön. Kysynnän odotetaan kasvavan, kun biotalous etsii uusiutuvia ja antibakteerisia luonnonraaka-aineita. Pihkan kerääjiä kouluttaa urjalalainen Johanna Talvitie.
Maatilayrittäjä johtaa tilansa tuotantoa, taloutta ja tulevaisuuden suunnittelua. Päätösten tueksi on tarjolla työkaluja ja menetelmiä. Silti moni yrittäjä ei tartu niihin – miksi?
Peltomaakauppoja tilastoitiin vuoden 2025 tammikuulta marraskuuhun vähän enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Keskimääräinen hehtaarihinta verrattuna vuoteen 2024 oli hieman edullisempi.
Aspilan veljekset Eino, Lauri ja Aku ovat tyytyväisiä päätökseensä jatkaa sukutilan pitoa yhteisvoimin. Työnjaossa on huomioitu jokaisen vahvuudet, ja kaikki pääsevät vuorollaan vapaalle. Tilan kärkituotteeksi on noussut sipuli.
