Maatilan Pellervon artikkeli Haaralan luomutila laajensi työvaatteisiin on yksi kolmesta voittajaehdokkaasta Vuoden 2021 ammatti- ja järjestömediajutuksi Aikakausmedian Editkilpailussa.
Kilpailussa palkitaan vuosittain aikakausmedia-alan parhaita osaajia ja toteutuksia, joista asiantuntijatuomaristo on nyt valinnut kunkin sarjan kolme voittajaehdokasta. Voittajat julkistetaan Edit-gaalassa 24.3.2022.
Ehdolla oleva Maatilan Pellervon artikkeli on toimittaja Markku Pulkkisen ja valokuvaaja Marja Seppälän käsialaa. Maatilan Pellervon voittajaehdokasartikkelin tekemistä orkestroivat graafinen suunnittelija Heli Nokkala, toimituspäällikkö Sari Järvinen, vt. toimituspäällikkö Anne Penttilä (tuottaja vuonna 2021) ja tuottaja Rita Lahti (toimitussihteeri vuonna 2021).
Ehdokkuus on paitsi tunnustus tekijöille, myös ja ennen kaikkea artikkelin yrittäjäpariskunnalle, kotimaiselle ruuantuotannolle ja maaseudulle. Satu Harden ja Ari Vappula pyörittävät luomuviljelytilaa Orimattilassa. He ovat laajentaneet bisnestään rohkeasti Carhartt-vaatemyyntiin, ja tulevaisuudenuskoa riittää.
”Maaseudulla on paljon mahdollisuuksia kannattavaan yritystoimintaan ja hyvään elämään”, sanoo Vappula.
Maatilan Pellervo on yksi Pellervo-Median neljästä mediasta. Maatilan Pellervon lisäksi yhtiö julkaisee Kodin Pellervoa sekä Oma PIHA- ja Osuustoiminta-lehtiä. Medioiden vastaavana päätoimittajana toimii Anna Malk.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Viljelyaineistojen tarkastelussa herne ja härkäpapu viljan esikasvina vaikuttivat positiivisesti viljan hehtaarisatoon. ProAgrian lohkotietopankista kootun tiedon valossa yksivuotisia palkokasveja kannattaa hyödyntää viljelykierrossa.
Isojen voimalinjojen alla rehottaa useimmiten horsmaa ja vesakkoa. Talousmetsää sähkölinjojen alustoilla ei voi kasvattaa, mutta moneen muuhun käyttöön ne sopivat. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla etsitään parhaillaan uusia hyödyntämistapoja.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
