Paraislainen Kim Ekström rakensi robottipihaton 6 000 euron parsipaikkahinnalla. Lehmien lypsäminen on ollut miehen intohimo jo pitkään.
Saaristomeren rannalla on tänään leppoisa keli. Aurinko paistaa, ei tuule ja pakkastakin on vain muutama aste. Seisomme kalliomäellä, 45 metriä merenpinnan yläpuolella. Tänne valmistui marraskuussa 2021 Kim Ekströmin unelmien työpaikka. Sitä ennen alue oli hakattua, huonosti kasvavaa metsää.
– Vanhemmillani on tässä vieressä kasvinviljelytila. Tiesin jo lapsena, että minusta tulee maanviljelijä. Opiskelin ensin kaupallista alaa ja tietotekniikkaa. Vuonna 2012 aloitin maatalousopinnot ruotsinkielisessä ammattikorkeakoulussa Tammisaaressa. Siellä olin ensimmäistä kertaa tekemisissä lehmien kanssa ja huomasin, että niiden kanssa haluan tehdä töitä, Ekström tarinoi.
Nuori mies kokeili muitakin töitä muun muassa maataloustyöntekijänä kasvinviljelytilalla ja murskemiehenä Paraisten kivilouhimolla. Ajatus omasta navetasta ei jättänyt yhtenäkään päivänä rauhaan.
– Vanhempani olivat vielä nuoria, joten vuonna 2019 perustin oman maatilan ja hankin sille tilatunnuksen. Ostin vanhemmiltani 2,5 hehtaarin tontin täältä metsästä ja seuraavana vuonna aloin rakentaa pihattoa.
Pankit eivät aluksi innostuneet rahoittamaan juuri perustetun maatilan navettainvestointia. Ekström päätti rakentaa pihaton pitkälti omin voimin, jotta kustannukset jäisivät kohtuullisiksi. Yksi hankkeeseen uskova rahoittajakin lopulta löytyi.
Ekströmin innostuneesta puheesta aistii, että olemme mieluisan asian äärellä. Puhe pulppuaa välillä hieman suomenkielisiä termejä hakien.
– Olen oppinut puhumaan suomea vasta sen jälkeen, kun aloin maitoyrittäjäksi. Tällä alalla ei saa tarpeeksi tietoa, jos ei puhu suomea, Ekström perustelee.
Vaikka eläimet ovat ammatin paras puoli, Ekström laskee asioita myös rahassa. Hän haastoi navetan suunnittelun ja rakentamisen aikaan yleisiä toimintatapoja. Useimmat asiantuntijat varoittelivat, ettei suunnitelma toimi eikä sitä kannata toteuttaa.
Ekström ei lannistunut, kaivoi tietoa ulkomailta ja oli varma, että kylmäpihattoratkaisu toimii, koska se toimii myös Kanadan hyytävissä oloissa. Ekström kommentoi nyt hieman hymyillen, että asiantuntijoita itseään ei tainnut innostaa työskentely kylmässä navetassa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Kareman tilan uusi pihatto otettiin käyttöön lokakuussa. Akaan kirkkoherran toimittaman siunauksen jälkeen vuorossa olivat navetan avajaisjuhlat lasten kavereille.
Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Kun meistä tuli 15 vuotta sitten tilallisia, halusimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa ja tarjota laadukkaita raaka-aineita koti- ja ammattikeittiöille paikallisesti. Tavoite on saavutettu, mutta enpä olisi uskonut silloin, että olemme nyt mukana myös energiabisneksessä. En myöskään sitä, että naudanlihasta on pulaa. Maailman murrokset totta tosiaan näkyvät näin ruohonjuuritasollakin! Sain maaliskuussa kunnian osallistua Maa- ja metsätalousministeriön
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetusnavetalla otetaan talteen lämpöenergiaa maidon esijäähdytyksestä ja lietelannasta sekä tuotetaan sähköä katon aurinkopaneeleilla.
