Paavola Farm on kehittynyt viidentoista vuoden aikana kaikilla maitotilan osa-alueilla. Virpi ja Petri Paavolan tilalla Kaustisella uskotaan vahvasti suomalaiseen maidontuotantoon koko perheen voimin. Tila on yksi EDF:n vertailutiloista.
Kun Petri Paavola perusti vanhempiensa kanssa maatalousyhtymän vuonna 2005, tilalla oli 20 lypsylehmää 70-luvun parsinavetassa, karjan keskituotos 6 700 kiloa, ja peltoa oli viljelyssä 40 hehtaaria. Vuonna 2009 yhtymä purettiin ja Petri ja Virpi ryhtyivät yhdessä kehittämään maitotilaansa.
− Ensimmäisen puolen vuoden aikana selvisi, että navetta on käyttöikänsä päässä ja uusi on tehtävä mahdollisimman pian, Virpi kertoo.
Vuoden 2011 tammikuussa päästiin aloittamaan lypsy uudessa yhden lypsyrobotin pihattonavetassa. Vanha parsinavetta remontoitiin ja laajennettiin toimivaksi nuorkarjapihatoksi.
Tilan kehitys on ollut huimaa. Vuonna 2024 peltoala oli 420 hehtaaria ja lypsylehmien määrä 250. Meijeriin lähti maitoa vähän vaille 2,5 miljoonaa litraa ja keskituotos oli yli 11 000 kiloa.
− Olemme ostaneet eläimiä vain uuden navetan alkuvaiheessa, muuten karjaa on lisätty omista eläimistä. Tuotostavoite on nykyistä korkeammalla, ja päivämaidot pitäisi saada pysyvästi neljäänkymppiin, Petri visioi.
− Viime vuonna teimme ensimmäisen kerran suunniteltuja poistoja ja se näkyi heti tuotoksen nousuna. Tähän asti olen jalostanut karjaa enimmäkseen isävalinnan kautta, mutta nyt pääsen jalostamaan myös emävalinnan kautta, kun eläinmäärää ei enää lisätä, Virpi sanoo.
Virpin intohimo ja pitkäjänteinen työ jalostuksessa on tuottanut tuloksia. VikingGenetics on ostanut tilalta jo kuusi sonnivasikkaa ja kaksi hiehoa. Lisäksi tilalla on ollut useita huuhtelusopimuksia.
Paavolat hoitavat työt pitkälti oman perheen voimin, sillä tilalla on vain yksi osa-aikainen työntekijä. Petrillä ja Virpillä on neljä lasta, jotka opiskelevat maatalousalaa ja osallistuvat tilan töihin. Työtä maatilan lisäksi tarjoaa myös Paavoloiden omistama Kone Paavola Oy, joka on keskittynyt maa- ja metsätalouden koneurakointiin.
− Lapset pääsevät toimintaan mukaan halutessaan. Panostamme jatkuvaan kehittämiseen, ja seuraavissa isoissa kehitysaskeleissa on mukana toivon mukaan jo seuraava sukupolvi. Nuorille on annettava mahdollisuus silloin, kun he siihen haluavat tarttua. Jos odottaa liian kauan, saattaa aika ja innostus mennä ohi, Petri toteaa.
Päivittäiset rutiinityöt navetalla tehdään pääosin kahden henkilön voimin. Jos hommiin ehtii kolmas, hän esimerkiksi siivoaa, korjaa tai siirtää eläimiä. Parhaaksi välineeksi viestintään ja töiden listaukseen on todettu Whatsapp.
− Omat ryhmät esimerkiksi kiimojen, lääkitysten, ruokinnan ja töiden listaukseen auttavat pitämään asiat ajan tasalla ja kommunikoinnin sujuvana, Virpi vahvistaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Kun lietelantaan lisätään ilmasta napattua typpeä, tapahtuu paljon myönteisiä asioita: lanta muuttuu hajuttomaksi, ravinteet kasvien kannalta helpommin hyödynnettäviksi ja päästöt pienemmiksi. GEA kehitti työhön rikastuskontin.
Kun meistä tuli 15 vuotta sitten tilallisia, halusimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa ja tarjota laadukkaita raaka-aineita koti- ja ammattikeittiöille paikallisesti. Tavoite on saavutettu, mutta enpä olisi uskonut silloin, että olemme nyt mukana myös energiabisneksessä. En myöskään sitä, että naudanlihasta on pulaa. Maailman murrokset totta tosiaan näkyvät näin ruohonjuuritasollakin! Sain maaliskuussa kunnian osallistua Maa- ja metsätalousministeriön
Rehua jakavissa tai työntävissä tai lantaa käytäviltä poistavissa itsekulkevissa roboteissa käytetään yleensä akkuja, jotka voi tarpeen vaatiessa vaihtaa itse.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Utaretulehdusta aiheuttavat bakteerit jaetaan tartunnallisiin ja ympäristöperäisiin bakteereihin. Useilla bakteereilla esiintyy kuitenkin molempia kantoja.
Eläin Pellervon lukijat ovat syksyn ajan seuranneet Kaustisen tilan pihattohankkeen etenemistä. Kauha kuopaisi maata ja rakennustyöt alkoivat heinäkuussa, ja marraskuun lopulla uuteen pihattoon saapui tuhatkunta vierasta juhlimaan avajaisia. Päivi ja Jouni Kaustisen mukaan kävijöiden innostunut ja positiivinen tunnelma jäi erityisesti mieleen. He uskovat sen kertovan myös alan arvostuksen noususta. Avoimuus rakennusprojektin etenemisestä ja vaiheista mediassa
Jokainen maatilayrittäjä haluaa, että omat eläimet ovat terveitä ja voivat hyvin. Myös kuluttajat arvostavat tuotantoeläinten hyvinvointia. Mutta mitä hyvinvointi tarkoittaa eläimelle?
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
Säilörehun osuus maidon tuotantokustannuksista on tyypillisesti 17–32 senttiä litralta. Kun karkearehun tuotantokustannukset lasketaan tarkasti, voidaan tunnistaa sekä säästömahdollisuudet että tuotannon pullonkaulat.
Uuteen vuoteen, seuraavaan satokauteen ja jälleen lähestyvään poikimakauteen tulee vuosittain suhtauduttua innostuksella, ja joka kerta seuraavan vuoden näkee parempana. Onko siinä kenties ikuisen yrittämisen salaisuus? Onko siinä myös syy, miksi maatalous vain jatkaa porskuttamistaan, vaikka kannattavuuskertoimen mukaan tiloista valtaosan pitäisi olla jo kuolleita ja kuopattuja? Rehellisen raadollisesti nyt on aika, jolloin viimeistään pitäisi olla kaivettuna
