Paavola Farm on kehittynyt viidentoista vuoden aikana kaikilla maitotilan osa-alueilla. Virpi ja Petri Paavolan tilalla Kaustisella uskotaan vahvasti suomalaiseen maidontuotantoon koko perheen voimin. Tila on yksi EDF:n vertailutiloista.
Kun Petri Paavola perusti vanhempiensa kanssa maatalousyhtymän vuonna 2005, tilalla oli 20 lypsylehmää 70-luvun parsinavetassa, karjan keskituotos 6 700 kiloa, ja peltoa oli viljelyssä 40 hehtaaria. Vuonna 2009 yhtymä purettiin ja Petri ja Virpi ryhtyivät yhdessä kehittämään maitotilaansa.
− Ensimmäisen puolen vuoden aikana selvisi, että navetta on käyttöikänsä päässä ja uusi on tehtävä mahdollisimman pian, Virpi kertoo.
Vuoden 2011 tammikuussa päästiin aloittamaan lypsy uudessa yhden lypsyrobotin pihattonavetassa. Vanha parsinavetta remontoitiin ja laajennettiin toimivaksi nuorkarjapihatoksi.
Tilan kehitys on ollut huimaa. Vuonna 2024 peltoala oli 420 hehtaaria ja lypsylehmien määrä 250. Meijeriin lähti maitoa vähän vaille 2,5 miljoonaa litraa ja keskituotos oli yli 11 000 kiloa.
− Olemme ostaneet eläimiä vain uuden navetan alkuvaiheessa, muuten karjaa on lisätty omista eläimistä. Tuotostavoite on nykyistä korkeammalla, ja päivämaidot pitäisi saada pysyvästi neljäänkymppiin, Petri visioi.
− Viime vuonna teimme ensimmäisen kerran suunniteltuja poistoja ja se näkyi heti tuotoksen nousuna. Tähän asti olen jalostanut karjaa enimmäkseen isävalinnan kautta, mutta nyt pääsen jalostamaan myös emävalinnan kautta, kun eläinmäärää ei enää lisätä, Virpi sanoo.
Virpin intohimo ja pitkäjänteinen työ jalostuksessa on tuottanut tuloksia. VikingGenetics on ostanut tilalta jo kuusi sonnivasikkaa ja kaksi hiehoa. Lisäksi tilalla on ollut useita huuhtelusopimuksia.
Paavolat hoitavat työt pitkälti oman perheen voimin, sillä tilalla on vain yksi osa-aikainen työntekijä. Petrillä ja Virpillä on neljä lasta, jotka opiskelevat maatalousalaa ja osallistuvat tilan töihin. Työtä maatilan lisäksi tarjoaa myös Paavoloiden omistama Kone Paavola Oy, joka on keskittynyt maa- ja metsätalouden koneurakointiin.
− Lapset pääsevät toimintaan mukaan halutessaan. Panostamme jatkuvaan kehittämiseen, ja seuraavissa isoissa kehitysaskeleissa on mukana toivon mukaan jo seuraava sukupolvi. Nuorille on annettava mahdollisuus silloin, kun he siihen haluavat tarttua. Jos odottaa liian kauan, saattaa aika ja innostus mennä ohi, Petri toteaa.
Päivittäiset rutiinityöt navetalla tehdään pääosin kahden henkilön voimin. Jos hommiin ehtii kolmas, hän esimerkiksi siivoaa, korjaa tai siirtää eläimiä. Parhaaksi välineeksi viestintään ja töiden listaukseen on todettu Whatsapp.
− Omat ryhmät esimerkiksi kiimojen, lääkitysten, ruokinnan ja töiden listaukseen auttavat pitämään asiat ajan tasalla ja kommunikoinnin sujuvana, Virpi vahvistaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain Eläin-sisällöillä 1,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Rehua jakavissa tai työntävissä tai lantaa käytäviltä poistavissa itsekulkevissa roboteissa käytetään yleensä akkuja, jotka voi tarpeen vaatiessa vaihtaa itse.
Lihantuotannossa olevilla kyytöillä on Arvilan tilalla arvokas tehtävä, sillä ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta laiduntamalla. Maatiloilla tuetaan luonnon monimuotoisuutta monin eri keinoin.
Meillä on rakennettu jotakin lähes koko sen ajan, kun olemme tilallisina olleet. Ensin korjasimme tilan entisiä navettoja. Seuraavaksi rakensimme lähiruokatoimintojemme päärakennuksen, jonka ydin on teurastamo ja lihanjalostamo. Sitten teimme kolme suurta pihattorakennusta, ja nyt biokaasulaitoksen rakentaminen on loppusuoralla. Monenlaista haastetta, suunnitelmien muutosta ja rahoituspäätöksen odottelua on mahtunut matkaan, mutta valmista on aina syntynyt. Tilaajille Maatilan
Kun lietelantaan lisätään ilmasta napattua typpeä, tapahtuu paljon myönteisiä asioita: lanta muuttuu hajuttomaksi, ravinteet kasvien kannalta helpommin hyödynnettäviksi ja päästöt pienemmiksi. GEA kehitti työhön rikastuskontin.
