Siirry sisältöön

Kouvolan Elimäellä katse yltää peltoaukealla horisonttiin melkein kuin Pohjanmaalla. Ollaan Tomppilan tilalla, jonka pelloista reilut sata hehtaaria leviää tasaisina tilakeskuksen ympärillä ja tilaa halkoo pieni Tallusjoki. Kolmasosa pelloista, noin 50 hehtaaria, on vanhan isännän kotipaikalla Ruotsinkylässä Uudellamaalla.

Elina Valkeinen on viljellyt kotitilaansa yrittäjänä kymmenen vuotta yhdessä puolisonsa Jonaksen kanssa. Tuona aikana perhe on kasvanut kahdella pojalla, joista nuorempi syntyi kesän alussa.

– Kasvukaudesta tuli vielä astetta jännittävämpi. Vaikka meitä on yksi enemmän, emme varsinaisesti ole sen tehokkaampia, äiti naurahtaa.

Elinasta tuli maatalousyrittäjä vuonna 2015 kolmesta siskoksesta nuorimpana. Hän oli pienestä pitäen ollut isän mukana maatalous­töissä, joten tilan jatkaminen osui luontevimmin hänelle. Viljatilan töiden lisäksi Elina työskentelee ProAgriassa kasvintuotannon asiantuntijana syksystä kevääseen.

Puoliso Jonas Valkeinen on työssä tilan ulkopuolella ja osallistuu maataloustöihin vapaa-ajallaan.

– Työnjako on meillä selvä, sillä minä tykkään kasveista, joten teen kaikki niitä koskevat päätökset. Jonaksen vastuulla on työkoneet ja traktorit. Työt tekee se, joka ehtii paremmin. Myös vanha isäntä on mukana tilan töissä tarpeen mukaan. Varsinkin tänä vuonna isän apu on ollut äärettömän arvokasta, kun olen ollut osin poissa pelistä, Elina sanoo.

Tomppilassa panostetaan maan kasvukuntoon ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen esimerkiksi monipuolisella viljelykierrolla.
Tomppilassa panostetaan maan kasvukuntoon ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen esimerkiksi monipuolisella viljelykierrolla.

Peltoarvonnassa hankalin maalaji

Tomppilan tilan pellot ovat kauttaaltaan hiuesavea.

– Suomen oloissa meille on sattunut arvonnassa hankalin maalaji. Onneksi pellot ovat multavia, se tuo vähän pelivaraa. Joenrantapelloilla on pohjalla liejusavea, joka on melko läpäisevää, Elina kertoo.

Peltotöiden ajoituksessa savipelloilla on oltava tosi tarkkana, sillä kylvöikkuna ei ole yhtä pitkä kuin joillakin muilla maalajeilla.

– Ei saa mennä liian aikaisin pellolle, ettei maa tiivisty, mutta jos myöhästyy, siemen ei idä ollenkaan. Ja kylvöt on tehtävä nopeasti.

Valkeiset aloittivat kylvöt viime keväänä jo huhtikuun puolivälissä, kun maat olivat kuivia eikä sateita ollut näkyvissä. Sitten tulivat pääsiäisen sateet, jotka keskeyttivät kylvöt joksikin aikaa.

– Kultivoidut lohkot selviytyivät paremmin, koska sadetta tuli hirveästi. Niillä on enemmän kapasiteettia ottaa vettä vastaan, ja ne kuivuvat nopeammin kuin sänki­pellot. Perus- ja paikalliskuivatuksen pitää tietenkin olla kunnossa. Mutta touot saatiin onnekkaasti tehtyä juuri ennen vauvan syntymää.