Pötsissä elävät mikrobit hajottavat naudan syömää rehua ja tuottavat eläimelle elintärkeitä ravintoaineita. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, märehtijä sairastuu.
Pötsi, verkkomaha ja satakerta muodostavat naudan etumahat. Niissä asuu rehua hajottava joukko pötsimikrobeja. Naudan elimistö tarjoaa erilaisille bakteereille, alkueläimille ja sienille ravinnon, veden sekä suotuisat kasvuolosuhteet. Kiitokseksi täysihoidosta pötsimikrobit tuottavat eläessään ja lisääntyessään erilaisia naudalle elintärkeitä ravintoaineita.
Mikrobitoiminnan tuloksena syntyvät ravintoaineet nauta voi käyttää omiin tarpeisiinsa. Esimerkiksi hiilihydraattien hajotuksen lopputuotteena pötsissä syntyvät haihtuvat rasvahapot ovat naudan tärkein energianlähde. Ne imeytyvät pötsin seinämän läpi märehtijän verenkiertoon. Samoin suuren osan tarvitsemastaan valkuaisesta nauta saa kuolleista mikrobeista, kun ne siirtyvät etumahoista juoksutusmahaan ja edelleen ohutsuoleen.
Kiitos pötsimikrobien, märehtijät voivat käyttää hyväkseen ihmisravinnoksi sopimatonta kasviravintoa kuten selluloosaa, hemiselluloosaa ja ligniiniä. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että pötsi voi hyvin. Erityisesti pötsinesteen happamuuden tulee pysyä pötsimikrobeille suotuisana. Samoin pötsin ja verkkomahan liikkeiden tulee kääntää ja sekoittaa rehumassaa sekä pötsinestettä tasaisesti ja tehokkaasti, jotta mikrobit voivat tehdä työnsä.
Pötsin ja verkkomahan monimutkainen toiminta mahdollistaa syödyn rehun märehtimisen sekä mikrobitoiminnassa syntyneiden kaasujen ulos röyhtäilemisen.
Täytenä pötsi ulottuu aikuisen naudan palleasta lantioon. Vasemmalla pötsi on kosketuksissa vatsanpeitteiden kanssa. Pötsionteloon ojentuvia pötsin seinämän paksuja osia kutsutaan pötsipilareiksi. Ne jakavat pötsin kahteen säkkiin ja mahdollistavat pötsin sisällön normaalin ja tarpeellisen kerrostumisen.
Pötsin seinämän lihasten avulla naudan elimistö pystyy liikuttamaan pötsin ja verkkomahan sisältöä huomattavalla voimalla eri osien välillä ja sekoittamaan sisältöä. Pötsin voimakkaat supistukset voi tuntea painamalla käden terveen märehtijän vasempaan nälkäkuoppaan.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
Kansallinen nautojen hyvinvointimittaus kirittää eläinten hyvinvoinnin todentamista isolla harppauksella eteenpäin. Sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muilla eläinlajeilla.
Juotolta vieroitus on vasikalle koettelemus. Siksi kaikki apu tulee tarpeeseen. Tässä on viisi tärkeää asiaa, jotka auttavat vasikan elimistöä sopeutumaan muutokseen.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Vahva jalostustyö, huolellinen säilörehuruokinta ja yrittäjien osaaminen ovat vieneet Peltolan tilan lypsykarjan neljä kertaa peräkkäin Suomen tuotosseurannan kärkipaikalle.
Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Bergin työ on pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen tähtäävää. Periksiantamattomasta luonteesta on monessa tilanteessa hyötyä.
Utaretulehdusta aiheuttavat bakteerit jaetaan tartunnallisiin ja ympäristöperäisiin bakteereihin. Useilla bakteereilla esiintyy kuitenkin molempia kantoja.
Eläin Pellervon lukijat ovat syksyn ajan seuranneet Kaustisen tilan pihattohankkeen etenemistä. Kauha kuopaisi maata ja rakennustyöt alkoivat heinäkuussa, ja marraskuun lopulla uuteen pihattoon saapui tuhatkunta vierasta juhlimaan avajaisia. Päivi ja Jouni Kaustisen mukaan kävijöiden innostunut ja positiivinen tunnelma jäi erityisesti mieleen. He uskovat sen kertovan myös alan arvostuksen noususta. Avoimuus rakennusprojektin etenemisestä ja vaiheista mediassa
Jokainen maatilayrittäjä haluaa, että omat eläimet ovat terveitä ja voivat hyvin. Myös kuluttajat arvostavat tuotantoeläinten hyvinvointia. Mutta mitä hyvinvointi tarkoittaa eläimelle?
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
