Pötsissä elävät mikrobit hajottavat naudan syömää rehua ja tuottavat eläimelle elintärkeitä ravintoaineita. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, märehtijä sairastuu.
Pötsi, verkkomaha ja satakerta muodostavat naudan etumahat. Niissä asuu rehua hajottava joukko pötsimikrobeja. Naudan elimistö tarjoaa erilaisille bakteereille, alkueläimille ja sienille ravinnon, veden sekä suotuisat kasvuolosuhteet. Kiitokseksi täysihoidosta pötsimikrobit tuottavat eläessään ja lisääntyessään erilaisia naudalle elintärkeitä ravintoaineita.
Mikrobitoiminnan tuloksena syntyvät ravintoaineet nauta voi käyttää omiin tarpeisiinsa. Esimerkiksi hiilihydraattien hajotuksen lopputuotteena pötsissä syntyvät haihtuvat rasvahapot ovat naudan tärkein energianlähde. Ne imeytyvät pötsin seinämän läpi märehtijän verenkiertoon. Samoin suuren osan tarvitsemastaan valkuaisesta nauta saa kuolleista mikrobeista, kun ne siirtyvät etumahoista juoksutusmahaan ja edelleen ohutsuoleen.
Kiitos pötsimikrobien, märehtijät voivat käyttää hyväkseen ihmisravinnoksi sopimatonta kasviravintoa kuten selluloosaa, hemiselluloosaa ja ligniiniä. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että pötsi voi hyvin. Erityisesti pötsinesteen happamuuden tulee pysyä pötsimikrobeille suotuisana. Samoin pötsin ja verkkomahan liikkeiden tulee kääntää ja sekoittaa rehumassaa sekä pötsinestettä tasaisesti ja tehokkaasti, jotta mikrobit voivat tehdä työnsä.
Pötsin ja verkkomahan monimutkainen toiminta mahdollistaa syödyn rehun märehtimisen sekä mikrobitoiminnassa syntyneiden kaasujen ulos röyhtäilemisen.
Täytenä pötsi ulottuu aikuisen naudan palleasta lantioon. Vasemmalla pötsi on kosketuksissa vatsanpeitteiden kanssa. Pötsionteloon ojentuvia pötsin seinämän paksuja osia kutsutaan pötsipilareiksi. Ne jakavat pötsin kahteen säkkiin ja mahdollistavat pötsin sisällön normaalin ja tarpeellisen kerrostumisen.
Pötsin seinämän lihasten avulla naudan elimistö pystyy liikuttamaan pötsin ja verkkomahan sisältöä huomattavalla voimalla eri osien välillä ja sekoittamaan sisältöä. Pötsin voimakkaat supistukset voi tuntea painamalla käden terveen märehtijän vasempaan nälkäkuoppaan.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
Kansallinen nautojen hyvinvointimittaus kirittää eläinten hyvinvoinnin todentamista isolla harppauksella eteenpäin. Sitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös muilla eläinlajeilla.
Juotolta vieroitus on vasikalle koettelemus. Siksi kaikki apu tulee tarpeeseen. Tässä on viisi tärkeää asiaa, jotka auttavat vasikan elimistöä sopeutumaan muutokseen.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Hyppösen sioista tiedetään älyteknologian avulla miltei kaikki mitattavissa oleva. Älysikalasta kerätty tieto on jo auttanut muuttamaan hoitokäytäntöjä paremmiksi.
Vaikka Suomen kesä on lyhyt, kannattaa navetan viilennykseen panostaa. Jo yli 20 asteen lämpötila voi aiheuttaa terveysongelmia naudoille jopa yli sukupolvien. Ongelmat näkyvät tuotoksen laskuna ja jalkavaivoina. Ala-Fossin tilalla tiedetään, että viilennyspuhaltimet ja -suuttimet auttavat.
Luonnonlaidunlihan sertifioinnin toivotaan tuovan Thorsvikin kartanon herefordien lihalle lisäarvoa ja uusia asiakkaita.
Parin viikon apevaunukäsittely parantaa hevosenlannan ominaisuuksia. Samalla massaan voi sekoittaa esimerkiksi pilaantuneita pyöröpaaleja. Hevostila Hurmalle hankittiin pilottikokeilun jälkeen oma vaunu.
Lampuri-keritsijä Lauri Tolonen keritsee Suomessa syksyllä tuhansia lampaita. Loppuvuodesta mies lähtee jatkamaan hommia Uuteen-Seelantiin, missä hän osallistuu keväällä kerinnän MM-kisoihin.
Vehmaalle valmistui kymmenkunta vuotta sitten Vallan Maukas Oy:n tilateurastamo ensisijaisesti oman sianlihantuotannon tarpeisiin. Tavoitteena oli myydä kaikki tilalla tuotettu sianliha itse suoraan kuluttajille.
