Jouni ja Päivi Kaustisen tilalle rakennetaan tänä vuonna uusi navetta 120 lypsylehmälle. Päivi Kaustinen kertoo rakennusprosessin vaiheista juttusarjassa: ensimmäisessä osassa siitä, mitä on tapahtunut ennen ensimmäistäkään kauhan kuopaisua.
Ensimmäisen kerran uskalsimme sanoa otsikon lauseen ääneen kuluvan vuoden toukokuussa, kun viimeisetkin lupa- ja investointitukipäätökset oli leimattu. Maitotilamme sijaitsee Kaustisella ja on mieheni Jounin kotitila. Jouni hyppäsi isännän saappaisiin vuonna 2007 ja yhdessä olemme vieneet tilaa eteenpäin vuodesta 2010.
Vuosiin on mahtunut paljon: 23-paikkainen parsinavetta, 8 300 kilon keskituotos ja 20 hehtaarin peltoala on kasvanut isännyytemme aikana 56 lehmään, 11 500 kilon keskituotokseen, 12 845 kilon EKM-tuotokseen ja 160 hehtaarin viljelyalaan.
Koneurakointi – turve, metsäkone ja tienhoito − kulkivat maidontuotannon rinnalla reilut 10 vuotta. Urakoinnilla rahoitettiin tilan koneinvestoinnit, jotta konekanta on pystynyt vastaamaan kasvavaan peltoalaan.
Vuosien aikana navettaa on laajennettu ja peruskorjattu ulkoa ja sisältä. Investoinnit ja panostukset eläinten hyvinvointiin ovat tuottaneet tulosta, sillä keskituotos on isännyytemme aikana noussut yli 3 000 maitokiloa. Jokainen investointi on tehty päämääränä uusi navetta.
Maatalouspolitiikka on seilannut aallolta toiselle. Useaan kertaan, kun uuden navetan rakentamista on suunniteltu, on aallokko käynyt niin kovana, että investointi on jätetty pöydälle. Viimeksi talvella 2023 investointituen hakupaperit olivat jättöä vaille valmiit, kun kaikki maatalousalan investoinnin lyötiinkin jäihin rahoittajien toimesta.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
Päivi ja Jouni Kaustisen navetan rakentamisessa suositaan paikallisia ja kotimaisia tuotteita ja yrityksiä. Urakoitsijoina ovat pitkäaikaiset yhteistyökumppanit. Päivi kertoo juttusarjan toisessa osassa, miten työt lähtivät käyntiin ja kuinka karjamäärä yli kaksinkertaistetaan.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Maitoyrittäjien tuotannonjohtamisen kurssille osallistuneet oppivat Mäkelän tilalla huippuunsa hiottuja siirtymäkauden lehmien prosesseja ja vasikoiden alkuhoitoa.
Millaista lehmää tarvitaan maitotilalla vuonna 2038? Tätä ratkotaan parhaillaan, kun pohjoismaista kokonaisjalostusarvoa NTM:ää uudistetaan. Tulevaisuuden navetassa korostuvat teknologia, tehokas rehunkäyttö sekä eläimen kyky pysyä terveenä ja toimia suuressa karjassa.
Rantatien tilan 27-vuotias yrittäjä Lotta Sirkesalo pyörittää kahden tilan kokonaisuutta, viljelee peltoja sekä kasvattaa nautoja ja lampaita. Naisen vauhdikas arki on tullut monelle tutuksi sosiaalisen median elämänmakuisten videoiden kautta.
Eläimen terveyttä ja hyvinvointia uhkaava ongelma on tärkeää huomata ajoissa, mutta miten? Muista ryhmän eläimistä poikkeava käytös on keskeinen merkki siitä, että eläimen voinnissa on jotain menossa huonompaan suuntaan. Juttusarjan ensimmäisessä osassa asiaa erityisesti poikima- ja laidunhalvauksesta.
Sikatalouden rakennemuutos jatkuu, mutta loivempana. Lammastalouden näkymä on aiempaa valoisampi. Lihasiipikarjan tuotannon kasvu nojaa vahvoihin yrittäjiin, ja kanatilojen iso rakennemuutos alkaa olla loppusuoralla.
Tanskalainen karjatilallinen vieraili keväällä Semex Finlandin järjestämillä koulutuspäivillä Vierumäellä kertomassa tilansa toiminnasta. Muutto toiseen maahan on antanut puitteet hioa niin karjan tuloksia kuin tuotannon kannattavuuttakin. Tilan tunnusluvut ovatkin kehittyneet hyvin vuodesta 2014 vuoteen 2026.
Essi Tarsian titteli on Suomessa harvinainen, sillä hän on maamme kenties ainoa luomumaitotilaneuvoja. Kymmenvuotinen ura suomalaisen luomumaitosektorin kehittäjänä on tehnyt hänestä alan keskeisen verkostojen rakentajan ja huippuosaajan.
