Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
Lokakuussa pihaton rakentaminen edistyi todella vauhdikkaasti, kun säleikkunat, ovet ja katto saatiin paikoilleen. Sisätiloissa päästiin jo asennustöihin: parret, parsipedit ja käytävämatot ovat paikoillaan. Lypsyrobotit ja siilomaitotankki nostettiin paikoilleen ja niiden asennukset päästiin aloittamaan. Sähkö- ja lvi-töitä tehtiin täyttä häkää. Pinnoitukset ja maalaukset saatiin valmiiksi.
Rakentaminen on siis edennyt aikataulussa, ja siihen olemme todella tyytyväisiä.
Navettamme toiminnallisessa suunnittelussa korostuu yksinkertaisuus ja lehmien hyvinvointi. Joulukuussa työnsä aloittaa kaksi DeLavalin VMS V310 -lypsyrobottia. Robotit ovat 2025-juhlavuoden mallia, jossa uutuutena on isompi lypsyboksi: sen kokoa saa säädettyä pituussuunnassa lehmäkohtaisesti ja leveyssuunnassa karjakohtaisesti.
Uutta on myös useita palkintoja sekä maailmalla että Suomessa voittanut Flow-Responsive-lypsy eli neljänneskohtaisesti säätyvä lypsyalipaine. Se tarkoittaa, että maidon virtausnopeus ohjaa alipainetta eläin- ja neljänneskohtaisesti. Uudistuksella on saatu lyhennettyä lypsyaikaa 40 sekuntia, ja Flow-Responsive-lypsy on myös hellävaraisempi vetimille.
Yksi tärkeimmistä robottimerkin valintaan vaikuttaneista asioista oli se, että juuri näiden uusien ominaisuuksien avulla varustetulla robotilla lypsettiin Suomessa ensimmäisen kerran miljoona litraa maitoa meijeriin.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Päivi ja Jouni Kaustisen navetan rakentamisessa suositaan paikallisia ja kotimaisia tuotteita ja yrityksiä. Urakoitsijoina ovat pitkäaikaiset yhteistyökumppanit. Päivi kertoo juttusarjan toisessa osassa, miten työt lähtivät käyntiin ja kuinka karjamäärä yli kaksinkertaistetaan.
Jouni ja Päivi Kaustisen tilalle rakennetaan tänä vuonna uusi navetta 120 lypsylehmälle. Päivi Kaustinen kertoo rakennusprosessin vaiheista juttusarjassa: ensimmäisessä osassa siitä, mitä on tapahtunut ennen ensimmäistäkään kauhan kuopaisua.
Rehua jakavissa tai työntävissä tai lantaa käytäviltä poistavissa itsekulkevissa roboteissa käytetään yleensä akkuja, jotka voi tarpeen vaatiessa vaihtaa itse.
Vaikka Suomen kesä on lyhyt, kannattaa navetan viilennykseen panostaa. Jo yli 20 asteen lämpötila voi aiheuttaa terveysongelmia naudoille jopa yli sukupolvien. Ongelmat näkyvät tuotoksen laskuna ja jalkavaivoina. Ala-Fossin tilalla tiedetään, että viilennyspuhaltimet ja -suuttimet auttavat.
Et voi huolehtia hyvin muista, ellet ole itse kunnossa ja työkykyinen. Valitettava totuus, jota vastaan voi ehkä pyristellä onnistuneesti hetken aikaa, mutta pidemmällä aikavälillä taistelun tulee häviämään. Kotieläintiloilla "muihin" kuuluvat myös tilan eläimet, joiden hyvinvointi ja tuotoskunto on maatalousyrittäjän vastuulla. Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja kehityshanke Secure Food selvittää suomalaisen maitoalan muutosjoustavuutta. Hankkeen joulu–tammikuussa tekemä kysely maidontuottajille…
Kolme viikkoa ennen ja jälkeen poikimisen on aika, jolloin eläin tarvitsee erityisesti hoitajan aikaa ja huolenpitoa. Tutkimusten mukaan tämä on juuri se ajanjakso, jolloin olosuhteet ja hoito vaikuttavat eniten koko loppulypsykauden tuotokseen ja terveyteen.
Eläinten hyvinvointi on Essi Walleniukselle sydämen asia. Hän on ollut kehittämässä riippumatonta merkkiä, joka kertoo kuluttajalle tuotantoeläimen hyvinvoinnista. Kaikki eivät ole merkistä innostuneet.
"Kunhan tästä päästään tai tähän saadaan tukipaketti, niin selvitään." – Onko tämä tosiaan toimintaympäristö, jossa elämme ja kehitämme yrityksiämme eteenpäin? Siltä se on ainakin viimeiset vuodet kuulostanut. Joka kerta huudamme apuun jotain tahoa, syytämme tilanteestamme jotain toista tai vertaamme tilannettamme naapuriin, jolla joka kerta on jotain enemmän. Se ei ole vienyt meitä eteenpäin tähän päivään…
Uusi-Mattilan simmentaltila Nokialla sai tammikuussa iloisen tiedon. VikingGenetics oli valinnut karjasta Aarre-nuorsonnin keinosiemennykseen.
Lehmänkellojen iloinen kilke toivottaa vieraan tervetulleeksi Markku Poikelispään tilalle Kurun Itä-Aureeseen. Kellokaulojen seasta löytyy myös itse isäntä, joka on juuri päästänyt karjansa päivittäiselle ulkoiluhetkelleen.
