Päivi ja Jouni Kaustisen navetan rakentamisessa suositaan paikallisia ja kotimaisia tuotteita ja yrityksiä. Urakoitsijoina ovat pitkäaikaiset yhteistyökumppanit. Päivi kertoo juttusarjan toisessa osassa, miten työt lähtivät käyntiin ja kuinka karjamäärä yli kaksinkertaistetaan.
Kaivinkone aloitti navetan pohjien kaivuun heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Sitä ennen olimme saaneet lopulliset navettatarjoukset ja valinneet urakoitsijat sekä vastaavan työnjohtajan. Rakentamisen aloituskokous pidettiin juhannusviikolla, mukana olivat pääurakoitsija Priima Pohjanmaa Oy:n Ville Kalliokoski, kirvesmiehemme Raimo Harju, vastaava työnjohtaja Juha Kauppinen Jupaka Oy:stä sekä Robora-pihattojen projektipäällikkö Timo Kellosaari NHK-Keskukselta.
Aloituskokouksessa meille esitettiin Robora-pihatoilta aivan erilaista aikataulua kuin olimme kaupantekohetkellä sopineet. Navetan käyttöönotto olisi viivästynyt alkuperäisestä kahdella tai kolmella kuukaudella. Se tarkoittaisi, että rakennus valmistuisi marras–joulukuun vaihteessa ja asennustöiden aloittaminen olisi mahdollista vasta talven jo alettua.
Tämä taas johtaisi siihen, että rakennusta jouduttaisiin talvella lämmittämään ja rakennuskustannukset nousisivat. Rahoittajan kanssa oli sovittu nimenomaan siitä, ettei talvella rakenneta, jotta yllätykset ja lisäkulut minimoidaan.
Heinäkuu osoittautui todella huonoksi kuukaudeksi aloittaa näin isoa projektia, kun koko muu Suomi tuntui jäävän kesälomalle puhelimen ja sähköpostin ulottumattomiin. Lähes koko heinäkuu kului siihen, että yritimme saada vielä keskeneräisiä asioita eteenpäin ja vastauksia avoimiin kysymyksiin.
Kantapään kautta oppineena voi nyt ainakin antaa muille neuvoksi, ettei mitään isoa projektia kannata aloittaa juhannuksen jälkeen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Kaustisen tilan uusi lypsyrobottipihatto rakennettiin viidessä kuukaudessa valmiiksi viiden miehen voimin. Marraskuussa vuorossa oli koneiden ja laitteiden asennuksia ja käyttöönottoja, kertoo Päivi Kaustinen juttusarjan kolmannessa osassa.
Jouni ja Päivi Kaustisen tilalle rakennetaan tänä vuonna uusi navetta 120 lypsylehmälle. Päivi Kaustinen kertoo rakennusprosessin vaiheista juttusarjassa: ensimmäisessä osassa siitä, mitä on tapahtunut ennen ensimmäistäkään kauhan kuopaisua.
Meillä on rakennettu jotakin lähes koko sen ajan, kun olemme tilallisina olleet. Ensin korjasimme tilan entisiä navettoja. Seuraavaksi rakensimme lähiruokatoimintojemme päärakennuksen, jonka ydin on teurastamo ja lihanjalostamo. Sitten teimme kolme suurta pihattorakennusta, ja nyt biokaasulaitoksen rakentaminen on loppusuoralla. Monenlaista haastetta, suunnitelmien muutosta ja rahoituspäätöksen odottelua on mahtunut matkaan, mutta valmista on aina syntynyt. Tilaajille Maatilan…
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Eläinten hoitotyötä on paljon helpompaa tehdä "laput silmillä" ja "kuulokkeet korvilla". Havainnoimisvelvoite on rasite nopean tekemisen kannalta, mutta se parantaa merkittävästi työn tuottavuutta ja antaa sisältöä arkeen.
Viime vuodet ovat tuoneet Kautian tilan isäntäväelle monta myönteistä käännettä. Yrittäjäpariskunta kehittää nousujohteisella uralla olevan jalostusyrityksen toimintaa ja uudistaa samalla määrätietoisesti oman maitotilansa karjaa.
Jokainen lampuri hyötyy siitä, että osaa valita oikeat eläimet uudistamiseen. Eläimen arvostelun ja jalostusarvosta kertovan indeksin avulla voidaan valita lammas parhaasta päästä sukua jatkamaan.
Lyhytaaltoinen ultraviolettivalo ja valokatalyyttipinnoite voivat auttaa tautisulkutilojen mikrobien tuhoamisessa. Ratkaisun toimivuutta tutkitaan kahdella maatilalla.
Sukupuolilajiteltu siemen ei ole lypsykarjatilalla vain keino saada enemmän lehmävasikoita. Oikein käytettynä se on jalostuksen, eläinvirtojen hallinnan ja kannattavuuden työkalu. Tämä on havaittu myös Aholan Maito Oy:ssä.
Suomalainen maidon- ja naudanlihantuotanto käyvät läpi pitkään jatkunutta muutosta. Tilakoot kasvavat, tuotanto keskittyy ja tilojen määrä vähenee. Kehitys luo toisaalta pohjaa tuotannon jatkuvuudelle.
