Poliitikot ja etujärjestöt puhuvat paljon marginaaliverosta. Vaikuttaako marginaalivero maatilayrityksen verosuunnitteluun? Puretaanpa myös muutama marginaaliveroa koskeva myytti.
Marginaalivero on useimmille palkansaajille ja yrittäjille outo käsite. Marginaaliveroprosentti on se osuus, jonka verojen nousu vie tulojen noususta.
Progressiivisessa verotuksessa marginaaliveroprosentti on suurempi kuin vuosituloihin suhteutettu verojen määrä eli tuloveroprosentti. Esimerkiksi 50 000 euroa vuodessa tienaavien kokonaistulovero on noin 25 prosenttia ja marginaalivero noin 40 prosenttia. Jokaisesta yli 50 000 euron menevästä eurosta maksetaan siis 0,40 euroa marginaaliveroa. Marginaaliverokäsite on laskennallinen eikä se näy verokortissa.
Puretaanpa muutama marginaaliveroihinkin liittyvä veromyytti.
Myytti 1. Ylitöiden tekeminen ei kannata. Kyllä se kannattaa. Ylitöistä pidätetään verokortissa näkyvän lisäprosentin mukainen vero. Ylitöistä ei kuitenkaan lopullisessa verotuksessa makseta veroa lähellekään lisäprosentin määrää. Kun koko vuoden kaikki ansiotulot on laskettu yhteen, määrätään kaikille ansioille täysin sama veroprosentti, joten ylitöistä ei makseta yhtään sen enempää veroja kuin muistakaan töistä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Yritystoiminnan kehittäminen tarkoittaa usein investointeja, joskus suuriakin. Tavoitteena on yrityksen kannattavuuden parantaminen, mutta se ei toteudu automaattisesti.
Useamman käyttäjän yksityistielle kannattaa perustaa tiekunta. Se luo tien hallinnolle ja hoitomaksuille lakiperustan, ja ehkäisee isommilta riidoilta.
Maatilan verokuvioita suunnitellessa ei kaikkia asioita valitettavasti löydä netistä googlaamalla tai ohjekirjoista. Jos haluaa hoitaa veroasiat omatoimisesti, tulee verotusta harrastaa läpi vuoden; käydä koulutuksissa ja lukea kaikki, mitä maatalousverotuksesta kirjoitetaan. Pitää tietää, mikä on sallittua ja mikä ei, ja mikä siltä väliltä. Tyypillistä tuotantoa harjoittavilla vilja- tai maitotiloilla verotettavan tulon luonnollinen taso on noin 20
Veljekset Riuttamäki Oy:n tilalla otettiin syyskuussa käyttöön Suomen ensimmäinen Antti-Teollisuuden kuivaava siilo. Juho Riuttamäki on tyytyväinen ratkaisuun, sillä se toi sujuvuutta sadonkorjuuseen. Kuivurin kapasiteetti ei enää ole puinnin jarruna.
Puuntaimien käsittely syönninestoaineella on havaittu toimivaksi hirvivahinkojen ehkäisyssä. Teknologiaa kaivataan levitystalkoisiin monesta syystä.
Baltic Sea Action Group (BSAG) kehitti tiloille työkalun helpottamaan uudistavaan viljelyyn siirtymistä. Uudistaja on työskentelypohja, joka auttaa asettamaan omalle viljelylle tavoitteita ja seuraamaan kehitystä.
Maatilan tietoturvariskit eivät liity vain tekniikkaan vaan usein myös sitä käyttävään ihmiseen. Kiire, huolimattomuus tai yhteiset tunnukset voivat avata oven kyberrikollisille. Onneksi riskejä voi höylätä yksinkertaisillakin toimilla merkittävästi pienemmiksi.
Monien asiantuntijoiden ja viljelijöiden itsensäkin mukaan työturvallisuuskulttuuri vaikuttaa maatalouden työturvallisuusriskeihin. Siksi on syytä kysyä, mitä se on ja miten sitä voi parantaa omalla tilalla?
Luomuliitto kaipaa luomuketjuun innovatiivisia elintarvikkeiden jalostajia. Viennillä saataisiin kohennettua myös kotimaan hintatasoa.
