Tutkimusten mukaan nurmien lannoitus, korjuurytmi ja nurmisiemenseokset tukevat toisiaan. Nurmikierron pidentäminen neljään vuoteen pienensi satoa vähän. Montelon maitotilalla viljelykiertoon on otettu mukaan herne ja valittu nurmenviljelyn strategiaksi pikkukakkosen korjuu.
Kestävyyttä nurmesta -hankkeen tuloksena saatiin tietoa nurmen kannattavasta lannoituksesta, korjuustrategioista sekä rehu- ja valkuaiskasvien viljelystä. Vuosina 2022−2024 toteutetun hankkeen projektipäällikkö Maarit Termonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) muotoilee, että pyrkimyksenä oli parantaa nurmituotannon kestävyyttä sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta, myös hiilen kiertokulkua ajatellen.
– Hankkeessa pidensimme nurmen ikää kolmesta neljään vuoteen eli nurmikiertoa viiteen vuoteen, koska nurmen uusimisvuosi lisää kasvihuonekaasujen päästöjä.
Kokeessa nurmen typpilannoitusta ja lannoituksen jälkivaikutuksia tutkittiin viiden vuoden nurmikierrolla, ja koe oli jatkoa VarmaNurmi-hankkeen Maaningan kokeelle. Kokeen neljäs nurmivuosi oli 2022 ja uusimisvuosi seuraava eli 2023.
Testauksessa oli kolme erilaista lannoitusstrategiaa: mineraalilannoite ilman karjalantaa, naudan lietelanta toiselle sadolle 30 tonnin hehtaariannostelulla ja saman määrä lietelantaa jaettuna puoliksi ensimmäiselle ja toiselle sadolle. Liete täydennettiin mineraalitypellä.
Kussakin strategiassa oli viisi liukoisen typen tasoa. Maalajina kokeessa oli hieno hieta, jossa oli orgaanista ainesta 3,4 prosenttia.
– Olimme kiinnostuneita siitä, olisiko neljännen vuoden nurmisato pienempi kuin edellisten. Lopputulos oli, että ensimmäisenä, toisena ja kolmantena vuonna satoa saatiin noin 10 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta, kun neljäntenä vuonna sato oli 9 000 kiloa, Termonen sanoo.
Neljännen vuoden nurmisato oli siis vähän pienempi, mutta satotaso oli edelleen hyvä.
– Nurmi oli neljäntenä vuonna tiheää, vaikka satotaso hieman laskikin. Karjanlannan jälkivaikutus näkyi erityisesti neljäntenä vuonna.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain Eläin-sisällöillä 1,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Automatisoituun ruokintaan siirtymisen edut tunnetaan parhaiten maitotiloilla, mutta nyt menetelmä on tekemässä aluevaltausta myös emolehmien kasvatuksessa ja naudanlihantuotannossa.
Juvalla toimiva monialayritys Farmila Oy on saanut hevosharrastustoiminnasta yllättävän hyvin uutta tuulta siipiensä alle. Kananmunistaan kuulu tila tunnetaan nyt paremmin irlannincob-hevosistaan Muumista ja Myrtistä sekä hevoskuiskaaja-emännästään.
Lypsylehmät tarvitsevat tärkkelyksen energiaa. Optimointi onnistuu tarkasti mittaamalla, mutta kokemuksellakin voi pärjätä.
Lajinmukainen ja laadukas ruokinta on eläinten tuottavuuden, terveyden ja hyvinvoinnin lähtökohta.
