Mitä uutta nurmenviljelyyn?

Tutkimusten mukaan nurmien lannoitus, korjuurytmi ja nurmisiemenseokset tukevat toisiaan. Nurmikierron pidentäminen neljään vuoteen pienensi satoa vähän. Montelon maitotilalla viljelykiertoon on otettu mukaan herne ja valittu nurmenviljelyn strategiaksi pikkukakkosen korjuu.

Teksti Eeva Vänskä

Karjalle määrällisesti riittävällä ja hyvälaatuisella säilörehulla on suuri merkitys lypsy- ja lihakarjatilan taloudelliseen tulokseen. Kuva: Petri Jauhiainen

Kestävyyttä nurmesta -hankkeen tuloksena saatiin tietoa nurmen kannattavasta lannoituksesta, korjuustrategioista sekä rehu- ja valkuaiskasvien viljelystä. Vuosina 2022−2024 toteutetun hankkeen projektipäällikkö Maarit Termonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) muotoilee, että pyrkimyksenä oli parantaa nurmituotannon kestävyyttä sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta, myös hiilen kiertokulkua ajatellen.

– Hankkeessa pidensimme nurmen ikää kolmesta neljään vuoteen eli nurmikiertoa viiteen vuoteen, koska nurmen uusimisvuosi lisää kasvihuonekaasujen päästöjä.

Neljännen nurmivuoden sato hyvä

Kokeessa nurmen typpilannoitusta ja lannoituksen jälkivaikutuksia tutkittiin viiden vuoden nurmikierrolla, ja koe oli jatkoa VarmaNurmi-hankkeen Maaningan kokeelle. Kokeen neljäs nurmivuosi oli 2022 ja uusimisvuosi seuraava eli 2023.

Testauksessa oli kolme erilaista lannoitusstrategiaa: mineraalilannoite ilman karjalantaa, naudan lietelanta toiselle sadolle 30 tonnin hehtaariannostelulla ja saman määrä lietelantaa jaettuna puoliksi ensimmäiselle ja toiselle sadolle. Liete täydennettiin mineraalitypellä.

Kussakin strategiassa oli viisi liukoisen typen tasoa. Maalajina kokeessa oli hieno hieta, jossa oli orgaanista ainesta 3,4 prosenttia.

– Olimme kiinnostuneita siitä, olisiko neljännen vuoden nurmisato pienempi kuin edellisten. Lopputulos oli, että ensimmäisenä, toisena ja kolmantena vuonna satoa saatiin noin 10 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta, kun neljäntenä vuonna sato oli 9 000 kiloa, Termonen sanoo.

Neljännen vuoden nurmisato oli siis vähän pienempi, mutta satotaso oli edelleen hyvä.

– Nurmi oli neljäntenä vuonna tiheää, vaikka satotaso hieman laskikin. Karjanlannan jälkivaikutus näkyi erityisesti neljäntenä vuonna.

Tilaajille

Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.

Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.

Tutustu ja tilaa

Oletko jo tilaaja?

Kirjaudu sisään

Uusimmat jutut

Lypsykarja

Sata vuotta maidontuotantoa

Kun maitotilan työt jaetaan neljälle nuorelle osakkaalle, taakka kevenee ja myös vapaa-aikaa järjestyy. Sodankylän Kelujärvellä toimiva maatalousyhtymä Neitola on eräs Suomen pohjoisimmista maitotiloista.

Tilaajille
Yritystoiminta

Pohjolan Kartanossa panostetaan eläimiin ja lihamyyntiin

Sanna-Kaisa Tervalasta ja Jani Pesosesta tuli sukutilan jatkajia yllättäen. Alkushokin jälkeen tuotannon kulmakiviksi ovat nousseet eläinten hyvinvoinnin lisäksi yhteistyö muiden tilojen kanssa.

Tilaajille
Eläinterveys

Taasko utaretulehdus! - osa 1

Utaretulehdus on harmittavan yleinen sairaus lypsylehmillä. Hoitokustannusten lisäksi utaretulehdus aiheuttaa maitotuotoksen laskua sekä tulojen ja joskus jopa lehmän menetyksiä.

Tilaajille
Maidontuotanto

Esko tiivistää vastuullisuustyön

Valion keväällä maitotilayrittäjiensä käyttöön julkaisema vastuullisuusraportoinnin työkalu Esko kokoaa yhteen tiedot, jotka liittyvät sekä yrityksen että maatilojen ympäristö-, sosiaaliseen ja hallinnolliseen vastuuseen.
Eläinterveys

Pötsin parhaaksi

Näin tuet lypsylehmän pötsin hyvää toimintaa poikimisen jälkeen.

Tilaajille
Eläinterveys

Pötsin tasapaino järkkyy helposti

Märehtijän terveys riippuu rehua hajottavien pötsimikrobien voinnista. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, nauta sairastuu. Useimmiten tämä johtuu pötsiin kertyvistä happamista yhdisteistä tai liian korkeasta pH:sta.

Tilaajille