Uusia timoteilajikkeita testattiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) lajikekokeita täydentävässä tutkimuksessa. Dorothy- ja Uula-lajikkeiden D-arvon päiväkohtainen lasku oli keskimääräistä nopeampaa muihin verrattuna.
Kun nurmen korjuuaika koittaa, timotein D-arvo laskee päivässä keskimäärin viisi grammaa kuiva-ainekilolta. Ei kuitenkaan tiedetä tarkasti, kuinka nopeasti rehun ruokinnallinen laatu muuttuu, sillä lajikkeiden välillä on eroja D-arvon laskunopeudessa.
Lajikekokeissa lajikkeet niitetään samana päivänä, ja tuloksia verrataan mittarilajikkeisiin. Lajikekokeiden tuloksista ei voida päätellä ruokinnallisten ominaisuuksien muuttumista, jos niitto aikaistuu tai viivästyy − siksi tarvitaan uutta tietoa.
Kestävyyttä nurmesta -hankkeen osana haluttiin tutkia timoteilajikkeita ja saada tarkempaa tietoa D-arvon laskusta. Luken väitöskirjatutkija Arja Louhisuo sanoo, että hitaampi D-arvon laskunopeus laventaisi korjuuaikaikkunaa ja toisi toivottua joustoa korjuuaikaan.
Tutkimuksessa testattavat timoteilajikkeet olivat Grindstad, Dorothy, Rubinia, Rhonia, Tuure ja Uula, joiden ensimmäisen sadon D-arvo ja muut ruokinnalliset ominaisuudet tutkittiin. Koepaikalla oli karkea kivennäismaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Tutkimusten mukaan nurmien lannoitus, korjuurytmi ja nurmisiemenseokset tukevat toisiaan. Nurmikierron pidentäminen neljään vuoteen pienensi satoa vähän. Montelon maitotilalla viljelykiertoon on otettu mukaan herne ja valittu nurmenviljelyn strategiaksi pikkukakkosen korjuu.
Juvalla toimiva monialayritys Farmila Oy on saanut hevosharrastustoiminnasta yllättävän hyvin uutta tuulta siipiensä alle. Kananmunistaan kuulu tila tunnetaan nyt paremmin irlannincob-hevosistaan Muumista ja Myrtistä sekä hevoskuiskaaja-emännästään.
Rauharannan tilan nuorille on pyritty antamaan realistinen, mutta myönteinen kuva maatalousyrittäjyydestä. Nuoren väen tultua mukaan saatiin työ- ja vapaa-aika kirjattua yhteiseen kalenteriin.
Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Et voi huolehtia hyvin muista, ellet ole itse kunnossa ja työkykyinen. Valitettava totuus, jota vastaan voi ehkä pyristellä onnistuneesti hetken aikaa, mutta pidemmällä aikavälillä taistelun tulee häviämään. Kotieläintiloilla "muihin" kuuluvat myös tilan eläimet, joiden hyvinvointi ja tuotoskunto on maatalousyrittäjän vastuulla. Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja kehityshanke Secure Food selvittää suomalaisen maitoalan muutosjoustavuutta. Hankkeen joulu–tammikuussa tekemä kysely maidontuottajille
Kolme viikkoa ennen ja jälkeen poikimisen on aika, jolloin eläin tarvitsee erityisesti hoitajan aikaa ja huolenpitoa. Tutkimusten mukaan tämä on juuri se ajanjakso, jolloin olosuhteet ja hoito vaikuttavat eniten koko loppulypsykauden tuotokseen ja terveyteen.
Eläinten hyvinvointi on Essi Walleniukselle sydämen asia. Hän on ollut kehittämässä riippumatonta merkkiä, joka kertoo kuluttajalle tuotantoeläimen hyvinvoinnista. Kaikki eivät ole merkistä innostuneet.
"Kunhan tästä päästään tai tähän saadaan tukipaketti, niin selvitään." – Onko tämä tosiaan toimintaympäristö, jossa elämme ja kehitämme yrityksiämme eteenpäin? Siltä se on ainakin viimeiset vuodet kuulostanut. Joka kerta huudamme apuun jotain tahoa, syytämme tilanteestamme jotain toista tai vertaamme tilannettamme naapuriin, jolla joka kerta on jotain enemmän. Se ei ole vienyt meitä eteenpäin tähän päivään
Uusi-Mattilan simmentaltila Nokialla sai tammikuussa iloisen tiedon. VikingGenetics oli valinnut karjasta Aarre-nuorsonnin keinosiemennykseen.
Lehmänkellojen iloinen kilke toivottaa vieraan tervetulleeksi Markku Poikelispään tilalle Kurun Itä-Aureeseen. Kellokaulojen seasta löytyy myös itse isäntä, joka on juuri päästänyt karjansa päivittäiselle ulkoiluhetkelleen.
