Uudet teknologiset menetelmät voivat helpottaa maatalousympäristön monimuotoisuuden seurantaa. BioMonitor4CAP-hankkeessa testattu teknologia herätti kiinnostusta. Hanketutkimuksessa haastateltiin viljelijöitä ja neuvojia Suomessa ja viidessä muussa eurooppalaisessa maassa.
Maatalousympäristön monimuotoisuuden seurantaan kehitetään uusia teknologisia menetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi kaukokartoitus ja droonit, joiden avulla tarkastellaan eläinten elinympäristöjen esiintymistä.
Kameroilla voidaan puolestaan tunnistaa hyönteisiä ja seurata niiden aktiivisuutta. Lintujen ääniä tallentavilla laitteilla voidaan tekoälyavusteisesti tunnistaa lintulajistoa ilman työlästä lintulaskentaa. Maanalaista monimuotoisuutta voidaan analysoida maanäytteestä tehtävällä ympäristö-DNA-tutkimuksella (eDNA). Menetelmällä voidaan tunnistaa sieniä, bakteereja sekä selkärangattomia eliöitä niiden jättämien DNA-jälkien avulla.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
KoneAgria tarjosi jälleen hyvän kattauksen uutta tekniikkaa ja tuotteita yli 350 näytteilleasettajan voimin. Kävijöitäkin kertyi kolmen päivän aikana lähes 16 000.
Täsmäviljely sai alkunsa 1980-luvun lopussa, kun GPS-signaali tuli siviilikäyttöön. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen on edistänyt täsmäviljelyä jo 35 vuotta.
Maan kasvukunnosta ja monimuotoisuudesta kiinnostuneet tilat pärjäävät parhaiten nykyisessä toimintaympäristössä, arvioi ProAgria Etelä-Suomen strategia- ja luomuasiantuntija Pekka Terhemaa. Kun monokulttuurista päästään, alkaa elämä maan alla aktivoitua.
Joskus menestyminen voi olla pienestä kiinni. Uusimmissa Maatalouden muu yritystoiminta -teeman julkaisuissa on peräti kolme artikkelia omistettu aika pienelle ja monille tuntemattomalle tukimuodolle, maatalouden kokeilutuelle. Muutaman tuhatlappusen suuruinen tuki voi tuntua aika mitättömältä, kun katteet kapenevat laskevien tuottajahintojen ja nousevien tuotantokustannusten puristuksessa. Kokeilutuen käytöllä voi silti olla reaaliarvoaan suurempi merkitys. Juuri oikeassa kohteessa hyödynnettynä se…
Maa- ja metsätalousmaa on pääsääntöisesti kiinteistöverosta vapaata, mutta tuotantorakennukset eivät ole. Joillekin metsänomistajille on tullut tänä vuonna yllätyksenä kiinteistöveromaksu.
Viime vuosien voimakkaat säävaihtelut ovat korostaneet säähavaintojen merkitystä maatilojen arjessa. Tilan oma sääasema tarkentaa viljelytoimia. Paikallisia säähavaintoja voidaan seurata ajantasaisesti lähes mistä tahansa, ja tekniikka mahdollistaa jopa kastelun automatisoinnin.
Kesäkuun alussa osui silmiin Maaseudun Tulevaisuuden lehtiotsikko: "Puuta karttuu metsiin luultua vähemmän". Jahas, nyt ovat menossa tällaiset trendit. Luonnonvarakeskus on korjaamassa arviotaan tulevien vuosikymmenten metsien kasvusta. Tarkkaan ottaen kasvu on laskemassa nykyisillä hakkuumäärillä 103 miljoonasta alle 100 miljoonaan kuutioon. Hiipuva kasvu johtaisi samalla metsien hiilinielun pienenemiseen. Sinänsä asian käsittelyssä ei pitäisi olla mitään erikoista. Luken…
Kuivuus kurittaa kasvinviljelijää, mutta murehduttaa myös metsänomistajaa. Kivennäismaiden vesitalouteen ei juuri voi vaikuttaa. Sen sijaan ojitetuilla turvekankailla vedenpintaa on mahdollista nostaa ja siten turvata puuston kasvu muuttuvassa ilmastossa.
