Ilmastonmuutos ja monet muut kriisit haastavat suomalaista maataloutta. MURU-hanke välittää tiloille tietoa keinoista, joilla voi vahvistaa viljelyn resilienssiä eli muutosjoustavuutta. Keskiössä on tuotannon monipuolistaminen.
Ilmastonmuutos muokkaa maatalouden toimintaedellytyksiä. Se voimistaa äärisäitä, lisää sadantaa sekä vähentää routaa ja lumisuutta. Vaikutukset maatalouteen ovat kaksijakoiset: kasvukausi pitenee, mikä voi mahdollistaa uusien kasvien viljelyn ja satotasojen nousun, mutta samalla sää- ja tuholaisriskit lisääntyvät ja käyvät aiempaa arvaamattomammiksi.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima MURU-hanke nostaa esille tutkittua tietoa ja keinoja, joilla tilat voivat varautua ilmastonmuutoksen tuomiin uhkiin ja vahvistaa omaa resilienssiään. Projektipäällikkö, tutkija Karoliina Rimhanen Lukesta korostaa, että ilmastoviisaan viljelyn keskiössä on monimuotoisuuden lisääminen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain 4,90 € (Eläin-sisällöillä 5,90 €).
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Maatalousteknologia otti pitkiä loikkia 2000-luvun alusta lähtien. Yleiskieleen putkahtivat internetin ohella sanat lypsyrobotti, geenimanipulointi, some, drone ja viimeisimpänä kehityksen hännänhuippuna tekoäly.
Pellervo-Media on saanut riveihinsä uuden tekijän, kun Anu Artjoki aloitti elokuussa Maatilan Pellervon ja Eläin Pellervon tuottajana Rita Lahden jäädessä vanhempainvapaalle.
