Uusi mikroaaltoihin perustuva mittausratkaisu antaa työkoneeseen kiinnitettynä tarkkaa tietoa juuristovyöhykkeen kosteudesta ja tiiviydestä.
Viljelysmaan kosteuden mittaaminen onnistuu pistemäisesti peltoon asennettavilla antureilla tai kertaluonteisesti esimerkiksi tensiometrillä. Enemmän dataa haluava viljelijä voi selvittää kosteutta drooni- tai satelliittiratkaisuin, mutta ilmasta tapahtuvassa mittauksessa mitataan käytännössä pintamaan kosteutta.
Suomalaiset yritykset Solmust Oy ja Senfit Oy ovat kehittäneet maan kosteuden mittaamiseen uudentyyppisen menetelmän. Työkoneeseen kiinnitettävä anturointi mittaa kosteutta koneen liikkuessa jatkuvasti suoraan juuristovyöhykkeeltä.
– Anturi on neljäsenttinen pyöreä keraaminen kiekko, joka kulkee maan sisässä. Resonanssikiekon ulkopuolelle syntyy mikroaaltokenttä, joka tunkeutuu maahan noin viisi senttimetriä. Anturi aistii maan kosteuden ja tiheyden muutokset mikroaaltokentän muutoksina, Senfit Oy:n yrittäjä Pekka Jakkula selittää.
Senfitin kehittämää ja patentoimaa mikroaaltomenetelmää käytetään jo esimerkiksi jätevesien sekä paperiteollisuuden mittauksissa. Ja nyt yritykset ovat siis siirtämässä toisilla aloilla toimivaksi havaittua mittaamista maatalouteen.
Ensimmäisissä piloteissa anturi on kiinnitetty kääntöauraan niin, että kiekkoleikkuri leikkaa anturille pääsyn viidentoista senttimetrin syvyyteen.
Maataloussovellukselle on myönnetty kotimainen patentti ja kansainvälinen patenttihakemuskin on jätetty.
Solmust Oy:n yrittäjä Jaakko Rahko mainitsee, että anturi mittaa lämpötilan, kosteuden ja maan tiheyden viisikymmentä kertaa sekunnissa. Pilotissa anturi on asennettu vain yhteen auran siivistä, joten mittausten määrä ajourien välillä riippuu auran leveydestä. Mikään ei kuitenkaan estäisi asentamasta anturia vaikka jokaiseen siipeen, jolloin tarkkuus kasvaisi.
Mittauksissa syntyvän kosteuskartan oikeellisuus riippuu luonnollisesti käytettävän paikannusmenetelmän tarkkuudesta.
– Anturoinnin voi tehdä myös muihin työkoneisiin, Rahko lisää.
Rahko ja Jakkula kertovat mittausratkaisun pilotoinnin Suomessa, Norjassa ja Hollannissa sujuneen hyvin. Nyt etsinnässä on kaupallistamisvaiheen yhteistyökumppani.
Kumppanin etsinnän ohessa yrityksissä mietitään anturidatan jalostamisen mahdollisuuksia.
– Mittausdata ilman analyysia ei anna paljoa maanviljelijälle. Tavoitteemme on, että data muunnetaan selkeiksi ohjeiksi ja neuvoiksi. Mittausten perusteella voisi ohjata suoraan esimerkiksi kastelumääriä tai kylvösyvyyttä, Rahko miettii.
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
KoneAgria tarjosi jälleen hyvän kattauksen uutta tekniikkaa ja tuotteita yli 350 näytteilleasettajan voimin. Kävijöitäkin kertyi kolmen päivän aikana lähes 16 000.
Täsmäviljely sai alkunsa 1980-luvun lopussa, kun GPS-signaali tuli siviilikäyttöön. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Liisa Pesonen on edistänyt täsmäviljelyä jo 35 vuotta.
Maatalouden kannattavuuskeskustelu pyörii tuissa sekä tuottaja- ja panoshinnoissa. Hintatietoa on helposti saatavilla ja sitä on helppo vertailla aiempien vuosien ja naapurimaiden lukuihin. Iranin ja Ukrainan sodista seuranneet öljytuotteiden tarjontahäiriöt ovat johtaneet polttoaineiden ja lannoitteiden hintojen nousuun. Kun samaan aikaan ylitarjonta pitää viljan hintaa alhaalla, akuutit maksuvalmiusongelmat nousevat korostetusti esille. Samassa toimintaympäristössä, samoilla panosten ja tuotteiden…
Millaisiin asioihin rahoittaja kiinnittää huomiota lainapäätöstä harkitessaan? Vahva maksuvalmius herättää pankin luottamuksen. Asiansa hyvin hoitaneelle maatalousyrittäjälle myönnetään rahoitusta uusiinkin investointeihin.
Viljakaupan moniottelija Jouko Korkeamäki kehottaa viljelijöitä seuraamaan nykyistä pontevammin viljan markkinahintoja. Oikea-aikainen hinnan kiinnitys on yksi keino parantaa viljatilan kannattavuutta.
Varautumalla ajoissa yrittäjä pystyy turvaamaan tilan toiminnan jatkumisen ollessaan itse toimintakyvytön. Kun varautumissuunnitelma, toimintaohjeet ja valtuutukset on tehty, yrittäjä voi nukkua yönsä rauhassa.
Maatalouskonemessut Helsingissä ja FinnMetko Jämsässä tarjosivat ketteryyttä ja kapasiteettia lupailevia uutuuksia muun muassa puunkuljetukseen, klapintekoon ja koneiden monipuoliseen käyttöön.
Lähes 150 ihmistä kierteli syyskuun lopussa Kallioniemen tilan pellolla Iisalmessa tutkimassa viljelijöiden tuunaamia traktoreita ja työkoneita Koneet nykyaikaan -päivässä. Uusi on kallista, fiksu keksii vanhalle keinot.
