Siirry sisältöön

Kymmenen maissa maatalous­yrittäjät Janne ja Marianne Lehtinen kurvaavat Entisajan Myllyn pihaan Ylöjärven Takamaalla. Matkaa myllylle kotoa Ilmajoen Koskenkorvalta tulee 150 kilometriä. Kahden tunnin automatkan jälkeen heillä on edessä työntäyteinen päivä myllyllä.

– Pystymme jauhamaan kaikkia viljoja. Meillä on myös luomuoikeudet. Se on tärkeä juttu. Asiakkaista 90 prosenttia on luomu­viljelijöitä, Janne Lehtinen sanoo.

Alkujaan vesikäyttöinen mylly sijaitsi Kaukolan pitäjän Järvenpään kylässä rajantakaisessa Karjalassa. Se siirrettiin pois sodan jaloista vuonna 1944. Mylläri asettui ensin Parkanoon, mutta mylly pystytettiin Ylöjärven Takamaalle kolme vuotta myöhemmin, koska se oli lähialueella ensimmäinen paikka, jonne sai riittävästi sähköä, Lehtiset kertovat.

– Pienin määrä, joka kannattaa tuoda jauhettavaksi, on 30 kiloa, Janne sanoo ja kaataa pussillisen kauraa seulan läpi kuorijaan.

Samaan aikaan kun kuori irtoaa kauran­jyvistä, myllyssä valmistuu hiutaleita myllärin itsensä viljelemästä alkuperäis­lajikkeesta, mustakaurasta.

Ylöjärven vehnä­myllynä alun perin tunnetuksi tullut Entis­ajan Mylly on tarjonnut rahti­jauhatusta Ylö­järven Takamaalla pian 80 vuotta. Se on myös huolto­varmuus­ketjussa.
Ylöjärven vehnä­myllynä alun perin tunnetuksi tullut Entis­ajan Mylly on tarjonnut rahti­jauhatusta Ylö­järven Takamaalla pian 80 vuotta. Se on myös huolto­varmuus­ketjussa.

Itsesitoja oli ensimmäinen yhteinen maatalouskone

Lehtiset tapasivat kuusi vuotta sitten ja päättivät jo ensitreffeillä, että heistä tulee yrittäjiä. Heidän ensimmäinen yhteinen maatalouskoneensa oli itsesitoja.

– Minulla oli haaveena tehdä sata kaura­lyhdettä ja myydä ne omassa joulukaupassa. Emme olleet ikinä tehneet lyhteitä, mutta niin vaan Janne osasi käyttää itsesitojaa, Marianne kertoo.