Kankaisten tilalla monta rautaa tulessa
Perusmaatalous ja sen oheen sopivat liitännäiselinkeinot tuottavat Kämärin viljelijäperheen toimeentulon.
Ilmajokiset Janne ja Marianne Lehtinen ostivat runsaat kaksi vuotta sitten vanhan vehnämyllyn Ylöjärveltä, jotta saivat jatkaa oman satonsa jalostamista hiutaleiksi, suurimoiksi ja jauhoiksi. Rahtijauhatukselle on edelleen tarvetta Suomessa, mutta sitä tekevät myllyt ovat käyneet vähiin.
Kymmenen maissa maatalousyrittäjät Janne ja Marianne Lehtinen kurvaavat Entisajan Myllyn pihaan Ylöjärven Takamaalla. Matkaa myllylle kotoa Ilmajoen Koskenkorvalta tulee 150 kilometriä. Kahden tunnin automatkan jälkeen heillä on edessä työntäyteinen päivä myllyllä.
– Pystymme jauhamaan kaikkia viljoja. Meillä on myös luomuoikeudet. Se on tärkeä juttu. Asiakkaista 90 prosenttia on luomuviljelijöitä, Janne Lehtinen sanoo.
Alkujaan vesikäyttöinen mylly sijaitsi Kaukolan pitäjän Järvenpään kylässä rajantakaisessa Karjalassa. Se siirrettiin pois sodan jaloista vuonna 1944. Mylläri asettui ensin Parkanoon, mutta mylly pystytettiin Ylöjärven Takamaalle kolme vuotta myöhemmin, koska se oli lähialueella ensimmäinen paikka, jonne sai riittävästi sähköä, Lehtiset kertovat.
– Pienin määrä, joka kannattaa tuoda jauhettavaksi, on 30 kiloa, Janne sanoo ja kaataa pussillisen kauraa seulan läpi kuorijaan.
Samaan aikaan kun kuori irtoaa kauranjyvistä, myllyssä valmistuu hiutaleita myllärin itsensä viljelemästä alkuperäislajikkeesta, mustakaurasta.
Lehtiset tapasivat kuusi vuotta sitten ja päättivät jo ensitreffeillä, että heistä tulee yrittäjiä. Heidän ensimmäinen yhteinen maatalouskoneensa oli itsesitoja.
– Minulla oli haaveena tehdä sata kauralyhdettä ja myydä ne omassa joulukaupassa. Emme olleet ikinä tehneet lyhteitä, mutta niin vaan Janne osasi käyttää itsesitojaa, Marianne kertoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
