Nurmiproteiini-hankkeen kunnianhimoinen ja jopa vallankumouksellinen tavoite on tehdä nurmesta elintarvikekelpoista proteiinia. Toinen tavoite on kehittää nurmipohjaisia rehuja yksimahaisille.
Kahden tavoitteen yhdistäminen on loogista. Kun nurmibiomassan kuitupitoisten soluseinien sisältä vapautetaan aminohappoja, ne soveltuvat niin ihmisten kuin yksimahaisten sikojenkin ravinnoksi. Elintarvikelainsäädäntö on rehulainsäädäntöä tiukempi ja elintarvikkeiden laatuvaatimukset korkeammat. Myös maulla ja värillä on väliä.
– Elintarvikkeena tuotteelle voisi saada paremman hinnan kuin enemmän kilpaillulla rehupuolella. Laajemmasta näkökulmasta katsottuna nurmiproteiini on myös huoltovarmuusasia poikkeustilanteessa, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Marketta Rinne toteaa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain Eläin-sisällöillä 1,90 €.
Oletko jo tilaaja?
Automatisoituun ruokintaan siirtymisen edut tunnetaan parhaiten maitotiloilla, mutta nyt menetelmä on tekemässä aluevaltausta myös emolehmien kasvatuksessa ja naudanlihantuotannossa.
Lajinmukainen ja laadukas ruokinta on eläinten tuottavuuden, terveyden ja hyvinvoinnin lähtökohta.
Lypsylehmät tarvitsevat tärkkelyksen energiaa. Optimointi onnistuu tarkasti mittaamalla, mutta kokemuksellakin voi pärjätä.
Kareman tilan uusi pihatto otettiin käyttöön lokakuussa. Akaan kirkkoherran toimittaman siunauksen jälkeen vuorossa olivat navetan avajaisjuhlat lasten kavereille.
