Millaista lehmää tarvitaan maitotilalla vuonna 2038? Tätä ratkotaan parhaillaan, kun pohjoismaista kokonaisjalostusarvoa NTM:ää uudistetaan. Tulevaisuuden navetassa korostuvat teknologia, tehokas rehunkäyttö sekä eläimen kyky pysyä terveenä ja toimia suuressa karjassa.
Kokonaisjalostusarvo NTM otettiin käyttöön vuonna 2008, ja se uudistettiin laajasti vuonna 2018. Kymmenessä vuodessa sekä eläimet että maidontuotanto ehtivät muuttua. Samalla muuttuivat myös maidon ja rehujen hinnat, tekniikka, työvoiman tarve, lainsäädäntö ja yhteiskunnan odotukset. Siksi edellisen uudistuksen taloudelliset laskelmat eivät voi sellaisinaan ohjata jalostusta seuraavalle vuosikymmenelle.
Kyse ei olekaan vain painokertoimien säätämisestä vaan yhteisen strategisen suunnan tarkistamisesta. Tämän päivän jalostuspäätökset näkyvät karjoissa vasta tulevina sukupolvina.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa alkaa EtäPatoNa-hanke, jonka myötä tiloilla kuolleiden nautojen kuolinsyitä päästään selvittämään viipymättä.
Iiläisellä Valtteri Pakosella oli voimakas halu ja innostus isännäksi. Häntä kuunneltiin ja vuonna 2021 tehtiin sukupolvenvaihdos. Isä Ilkka Pakonen toimii nyt Vaaralainen Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja avasi vappuna Olhavan Paussi kahvila-ravintolan.
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
Pötsissä elävät mikrobit hajottavat naudan syömää rehua ja tuottavat eläimelle elintärkeitä ravintoaineita. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, märehtijä sairastuu.
Rantatien tilan 27-vuotias yrittäjä Lotta Sirkesalo pyörittää kahden tilan kokonaisuutta, viljelee peltoja sekä kasvattaa nautoja ja lampaita. Naisen vauhdikas arki on tullut monelle tutuksi sosiaalisen median elämänmakuisten videoiden kautta.
Eläimen terveyttä ja hyvinvointia uhkaava ongelma on tärkeää huomata ajoissa, mutta miten? Muista ryhmän eläimistä poikkeava käytös on keskeinen merkki siitä, että eläimen voinnissa on jotain menossa huonompaan suuntaan. Juttusarjan ensimmäisessä osassa asiaa erityisesti poikima- ja laidunhalvauksesta.
Sikatalouden rakennemuutos jatkuu, mutta loivempana. Lammastalouden näkymä on aiempaa valoisampi. Lihasiipikarjan tuotannon kasvu nojaa vahvoihin yrittäjiin, ja kanatilojen iso rakennemuutos alkaa olla loppusuoralla.
Tanskalainen karjatilallinen vieraili keväällä Semex Finlandin järjestämillä koulutuspäivillä Vierumäellä kertomassa tilansa toiminnasta. Muutto toiseen maahan on antanut puitteet hioa niin karjan tuloksia kuin tuotannon kannattavuuttakin. Tilan tunnusluvut ovatkin kehittyneet hyvin vuodesta 2014 vuoteen 2026.
Essi Tarsian titteli on Suomessa harvinainen, sillä hän on maamme kenties ainoa luomumaitotilaneuvoja. Kymmenvuotinen ura suomalaisen luomumaitosektorin kehittäjänä on tehnyt hänestä alan keskeisen verkostojen rakentajan ja huippuosaajan.
Raakamaidon suoramyynnistä on muodostunut mukava lisätulonlähde vantaalaiselle maitotilalle. Puhtaus on avainasemassa myynnin jatkuvuuden turvaamisessa.
