Eteläsavolainen Kosolan tila pitää tuotannon yksinkertaisena niin pellolla kuin navetassa. Tuotantotulokset todistavat ratkaisun oikeaksi.
Hyvin hoidetut lypsykarjatilat värittävät Savonlinnan Kallislahden maiseman vihreäksi ja punaiseksi maitolaaksoksi. Kolmas säilörehusato odotti syyskuun alussa korjuuta. Kasvu oli lämpimän syksyn ansiosta edelleen kovaa. Kesällä levitetty lietelanta antoi vielä hyvin pontta nurmiheinien kasvuun.
– Laitamme nurmenviljelyyn lähes kaikki mahdolliset kasvupanokset. Niiden hinta tulee sadon määrässä ja laadussa moninkertaisesti takaisin. Pidämme nurmialan niin suurena, että sato riittää huonompanakin vuonna reilusti omavaraisuuteen, yrittäjä Anna-Maria Härkänen linjaa.
Kahden robotin lypsykarjatilan 130 lehmälle ja 50 lihanaudalle tuotetaan säilörehua ja kuivaa heinää 120 hehtaarin alalla.
Tilan pihamaalla silmiin osuu ensimmäiseksi kaivinkone. Nyt se on autotallityömaalla, mutta pääosin oma kaivinkone palvelee peltolohkojen suoristamisissa ja ojituksissa.
– Olemme tänä vuonna raivanneet jopa hieman lisää peltoa, koska haluamme parantaa lohkorakennetta. Salaojien huoltaminen ja korjaaminen on myös jokavuotinen investointimme, Jani Härkänen, toinen tilan yrittäjistä, kertoo.
Nurmilohkojen peruskunnostuksiin tilalla kuuluu reilu kalkitus. Pelloille on ajettu runsaasti sekä biotiittia että dolomiittikalkkia. Riittävän korkea pH varmistaa sen, että ravinteet ovat kasveille helposti saatavissa.
Lannoituksessakaan ei säästellä.
– Levitämme keväällä ensimmäisenä lannoituksena sata kiloa typpeä hehtaarille. Osa siitä menee jo keväällä lietteenä. Toinen sato saa 80 kiloa typpeä pääasiassa lietelantana. Lietteen ravinteet riittävät pitkälle syksyyn, joten toisen niiton jälkeinen lannoitus on hyvin maltillinen, Anna-Maria kuvailee.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Nurmirehun tuotanto muodostaa oleellisen osan maidon tuotantokustannuksista. Hovin tilalla tarkka suunnittelu sekä nurmen määrän ja laadun tarkkailu ovat parantaneet kannattavuutta sekä säästäneet aikaa. Myös Valion kehityspäällikkö Minna Toivakka kehottaa tuottajia miettimään rehuntuotannon panos-tuotossuhdetta.
Tutkimusten mukaan nurmien lannoitus, korjuurytmi ja nurmisiemenseokset tukevat toisiaan. Nurmikierron pidentäminen neljään vuoteen pienensi satoa vähän. Montelon maitotilalla viljelykiertoon on otettu mukaan herne ja valittu nurmenviljelyn strategiaksi pikkukakkosen korjuu.
Lypsylehmät tarvitsevat tärkkelyksen energiaa. Optimointi onnistuu tarkasti mittaamalla, mutta kokemuksellakin voi pärjätä.
Naudan lapsuus on usein kovin lyhyt, ja vasikan on kehityttävä nopeasti niin fyysisesti kuin henkisesti. Vieroitus maidolta tai juomarehulta on suuri muutos, johon tulee valmistautua huolella.
Iso-Myllylän tilalla Kalajoella lypsylehmiä on laidunnettu aina. Asta ja Tomi Myllylä vaalivat tilan 11. isäntäparina perinteitä, ja lehmät pääsevät myös talvisin ulkoilemaan. Tilat voivat saada laiduntamisesta korvausta, ja laidunnusjärjestelmissä on valinnan varaa.
Kananmunantuottajat Heikki ja Lauri Tapio kasvattavat jatkossa nuorikkonsa itse, koska he haluavat varmistaa, että muna pysyy hyvälaatuisena 80 viikkoa kestävän munituksen ajan. Oma kasvatus myös helpottaa tuotannon ajoittamista ja pienentää tautiriskejä.
Luonnonvarakeskus (Luke) on rakentanut Jokioisille tutkimusnavetan, jossa maidontuotantoa tarkastellaan kokonaisvaltaisena järjestelmänä. Toisiinsa kytkeytyvät niin eläimet, rehut ja älyteknologia kuin lanta, biokaasu ja peltokin.
Lisäaineella terästetty kananlanta on mineraalilannoitteen veroinen sadon tuottaja. Kanan voima on kehitetty RAKI-hankkeessa ja sitä valmistaa Fertilex.
Olen ollut maitotilallinen kohta 15 vuotta, mieheni jo 19 vuotta. Viimeiset kymmenen vuotta olemme kehittäneet tilaamme kohti uutta navettaa. Se on ollut koko ajan selviö, sillä parsinavettojen aikakausi ei tule jatkumaan meidän eläkeikäämme asti. Strategia on ollut, että mennään täysiä eteenpäin, koska kumpikaan ei ole halunnut luopua lehmistä ja maidontuotannosta missään vaiheessa. Kymmenen vuoden aikana
Uuden navettamme avoimet ovet keräsivät marraskuun lopussa tuhatpäisen yleisön. Ikimuistoisen päivän ja lyhyen hengähdystauon jälkeen seurasi kahden viikon intensiivinen käyttöönottovaihe. Arki tasaantui uusiin rutiineihin vuoden vaihteessa.
