Eteläsavolainen Kosolan tila pitää tuotannon yksinkertaisena niin pellolla kuin navetassa. Tuotantotulokset todistavat ratkaisun oikeaksi.
Hyvin hoidetut lypsykarjatilat värittävät Savonlinnan Kallislahden maiseman vihreäksi ja punaiseksi maitolaaksoksi. Kolmas säilörehusato odotti syyskuun alussa korjuuta. Kasvu oli lämpimän syksyn ansiosta edelleen kovaa. Kesällä levitetty lietelanta antoi vielä hyvin pontta nurmiheinien kasvuun.
– Laitamme nurmenviljelyyn lähes kaikki mahdolliset kasvupanokset. Niiden hinta tulee sadon määrässä ja laadussa moninkertaisesti takaisin. Pidämme nurmialan niin suurena, että sato riittää huonompanakin vuonna reilusti omavaraisuuteen, yrittäjä Anna-Maria Härkänen linjaa.
Kahden robotin lypsykarjatilan 130 lehmälle ja 50 lihanaudalle tuotetaan säilörehua ja kuivaa heinää 120 hehtaarin alalla.
Tilan pihamaalla silmiin osuu ensimmäiseksi kaivinkone. Nyt se on autotallityömaalla, mutta pääosin oma kaivinkone palvelee peltolohkojen suoristamisissa ja ojituksissa.
– Olemme tänä vuonna raivanneet jopa hieman lisää peltoa, koska haluamme parantaa lohkorakennetta. Salaojien huoltaminen ja korjaaminen on myös jokavuotinen investointimme, Jani Härkänen, toinen tilan yrittäjistä, kertoo.
Nurmilohkojen peruskunnostuksiin tilalla kuuluu reilu kalkitus. Pelloille on ajettu runsaasti sekä biotiittia että dolomiittikalkkia. Riittävän korkea pH varmistaa sen, että ravinteet ovat kasveille helposti saatavissa.
Lannoituksessakaan ei säästellä.
– Levitämme keväällä ensimmäisenä lannoituksena sata kiloa typpeä hehtaarille. Osa siitä menee jo keväällä lietteenä. Toinen sato saa 80 kiloa typpeä pääasiassa lietelantana. Lietteen ravinteet riittävät pitkälle syksyyn, joten toisen niiton jälkeinen lannoitus on hyvin maltillinen, Anna-Maria kuvailee.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Nurmirehun tuotanto muodostaa oleellisen osan maidon tuotantokustannuksista. Hovin tilalla tarkka suunnittelu sekä nurmen määrän ja laadun tarkkailu ovat parantaneet kannattavuutta sekä säästäneet aikaa. Myös Valion kehityspäällikkö Minna Toivakka kehottaa tuottajia miettimään rehuntuotannon panos-tuotossuhdetta.
Tutkimusten mukaan nurmien lannoitus, korjuurytmi ja nurmisiemenseokset tukevat toisiaan. Nurmikierron pidentäminen neljään vuoteen pienensi satoa vähän. Montelon maitotilalla viljelykiertoon on otettu mukaan herne ja valittu nurmenviljelyn strategiaksi pikkukakkosen korjuu.
Lypsylehmät tarvitsevat tärkkelyksen energiaa. Optimointi onnistuu tarkasti mittaamalla, mutta kokemuksellakin voi pärjätä.
Naudan lapsuus on usein kovin lyhyt, ja vasikan on kehityttävä nopeasti niin fyysisesti kuin henkisesti. Vieroitus maidolta tai juomarehulta on suuri muutos, johon tulee valmistautua huolella.
Somerolla rakennetaan parhaillaan uutta 1 200-paikkaista lihasikalaa, jonka myötä Alitalon tilan sianlihantuotanto kolminkertaistuu. Jatkossa tilalla pyritään nivomaan sikatalous ja peltoviljely tiiviiksi, toinen toistaan tukevaksi kokonaisuudeksi.
Jouni ja Päivi Kaustisen tilalle rakennetaan tänä vuonna uusi navetta 120 lypsylehmälle. Päivi Kaustinen kertoo rakennusprosessin vaiheista juttusarjassa: ensimmäisessä osassa siitä, mitä on tapahtunut ennen ensimmäistäkään kauhan kuopaisua.
Minna Norismaa haluaa tehdä kaiken niin hyvin kuin pystyy. Se on vienyt eteenpäin niin työssä kuin vapaa-ajalla. Hän työskentelee ProAgrialla ruokinnan, eläinten hyvinvoinnin ja automaattilypsyn valtakunnallisena huippuosaajana.
DeLaval Plus Käyttäytymisanalyysiä hyödyntää jo 60 000 lehmää 25 maassa. Karjansaaren tilalla järjestelmä on ollut käytössä kahden vuoden ajan, ja se on osoittautunut erittäin hyväksi avuksi karjanhoidossa ja eläinten terveyden seurannassa. Yksi esimerkki tästä on eläinlääkärikäyntien selvä väheneminen.
Kulunut kevät havahdutti suomalaisen kuluttajan uuteen ilmiöön, jossa kaupasta ei aina saa edes sitä kaikkien arkiruokien suosikkia eli jauhelihaa. Samaan aikaan kotimaamme nautamarkkina tuntui heräävän ensimmäistä kertaa vuosiin oikeaan keskusteluun maataloutemme tilanteesta. Suoramyynnistä tuli muutamassa viikossa trendikästä ja somekanavat täyttyivät uusista tiloista, jotka päättivät aloittaa lihan suoramyynnin. Onko tämä nyt se ratkaisu kannattavuuteen, saada kuluttajat
Keskeiset naudan vastustuskykyyn vaikuttavat tekijät ovat ruokinta, stressi ja tautipaine. Taudinaiheuttajien torjunta ja ennaltaehkäisy on tärkeää. Hyvä hygienia ja toimiva tautisulku estävät bakteerien, virusten ja loisten leviämistä karjaan ja karjassa.
