Siirry sisältöön

Hyvin hoidetut lypsykarjatilat värittävät Savonlinnan Kallislahden maiseman vih­reäksi ja punaiseksi maitolaaksoksi. Kolmas säilörehusato odotti syyskuun alussa korjuuta. Kasvu oli lämpimän syksyn ansiosta edelleen kovaa. Kesällä levitetty lietelanta antoi vielä hyvin pontta nurmiheinien kasvuun.

– Laitamme nurmenviljelyyn lähes kaikki mahdolliset kasvupanokset. Niiden hinta tulee sadon määrässä ja laadussa monin­kertaisesti takaisin. Pidämme nurmialan niin suurena, että sato riittää huonompanakin vuonna reilusti omavaraisuuteen, yrittäjä Anna-Maria Härkänen linjaa.

Kahden robotin lypsykarjatilan 130 lehmälle ja 50 lihanaudalle tuotetaan säilö­rehua ja kuivaa heinää 120 hehtaarin alalla.

Vihreä laakso. Peltojen muotoilulla ja yhdistämisillä on saatu aikaan tehokas lohkorakenne navetoiden ympärille.
Vihreä laakso. Peltojen muotoilulla ja yhdistämisillä on saatu aikaan tehokas lohkorakenne navetoiden ympärille.

Mutkat suoriksi

Tilan pihamaalla silmiin osuu ensim­mäiseksi kaivinkone. Nyt se on autotallityömaalla, mutta pääosin oma kaivinkone palvelee peltolohkojen suoristamisissa ja ojituksissa.

– Olemme tänä vuonna raivanneet jopa hieman lisää peltoa, koska haluamme parantaa lohkorakennetta. Salaojien huoltaminen ja korjaaminen on myös jokavuotinen investointimme, Jani Härkänen, toinen tilan yrittäjistä, kertoo.

Nurmilohkojen peruskunnostuksiin tilalla kuuluu reilu kalkitus. Pelloille on ajettu runsaasti sekä biotiittia että dolomiittikalkkia. Riittävän korkea pH varmistaa sen, että ravinteet ovat kasveille helposti saatavissa.

Lannoituksessakaan ei säästellä.

– Levitämme keväällä ensimmäisenä lannoituksena sata kiloa typpeä hehtaarille. Osa siitä menee jo keväällä lietteenä. Toinen sato saa 80 kiloa typpeä pää­asiassa lietelantana. Lietteen ravinteet riittävät pitkälle syksyyn, joten toisen niiton jälkei­nen lannoitus on hyvin maltillinen, Anna-Maria kuvailee.