Tutkimusten mukaan nurmien lannoitus, korjuurytmi ja nurmisiemenseokset tukevat toisiaan. Nurmikierron pidentäminen neljään vuoteen pienensi satoa vähän. Montelon maitotilalla viljelykiertoon on otettu mukaan herne ja valittu nurmenviljelyn strategiaksi pikkukakkosen korjuu.
Kestävyyttä nurmesta -hankkeen tuloksena saatiin tietoa nurmen kannattavasta lannoituksesta, korjuustrategioista sekä rehu- ja valkuaiskasvien viljelystä. Vuosina 2022−2024 toteutetun hankkeen projektipäällikkö Maarit Termonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) muotoilee, että pyrkimyksenä oli parantaa nurmituotannon kestävyyttä sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta, myös hiilen kiertokulkua ajatellen.
– Hankkeessa pidensimme nurmen ikää kolmesta neljään vuoteen eli nurmikiertoa viiteen vuoteen, koska nurmen uusimisvuosi lisää kasvihuonekaasujen päästöjä.
Kokeessa nurmen typpilannoitusta ja lannoituksen jälkivaikutuksia tutkittiin viiden vuoden nurmikierrolla, ja koe oli jatkoa VarmaNurmi-hankkeen Maaningan kokeelle. Kokeen neljäs nurmivuosi oli 2022 ja uusimisvuosi seuraava eli 2023.
Testauksessa oli kolme erilaista lannoitusstrategiaa: mineraalilannoite ilman karjalantaa, naudan lietelanta toiselle sadolle 30 tonnin hehtaariannostelulla ja saman määrä lietelantaa jaettuna puoliksi ensimmäiselle ja toiselle sadolle. Liete täydennettiin mineraalitypellä.
Kussakin strategiassa oli viisi liukoisen typen tasoa. Maalajina kokeessa oli hieno hieta, jossa oli orgaanista ainesta 3,4 prosenttia.
– Olimme kiinnostuneita siitä, olisiko neljännen vuoden nurmisato pienempi kuin edellisten. Lopputulos oli, että ensimmäisenä, toisena ja kolmantena vuonna satoa saatiin noin 10 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta, kun neljäntenä vuonna sato oli 9 000 kiloa, Termonen sanoo.
Neljännen vuoden nurmisato oli siis vähän pienempi, mutta satotaso oli edelleen hyvä.
– Nurmi oli neljäntenä vuonna tiheää, vaikka satotaso hieman laskikin. Karjanlannan jälkivaikutus näkyi erityisesti neljäntenä vuonna.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Juvalla toimiva monialayritys Farmila Oy on saanut hevosharrastustoiminnasta yllättävän hyvin uutta tuulta siipiensä alle. Kananmunistaan kuulu tila tunnetaan nyt paremmin irlannincob-hevosistaan Muumista ja Myrtistä sekä hevoskuiskaaja-emännästään.
Rauharannan tilan nuorille on pyritty antamaan realistinen, mutta myönteinen kuva maatalousyrittäjyydestä. Nuoren väen tultua mukaan saatiin työ- ja vapaa-aika kirjattua yhteiseen kalenteriin.
Lypsylehmät tarvitsevat tärkkelyksen energiaa. Optimointi onnistuu tarkasti mittaamalla, mutta kokemuksellakin voi pärjätä.
Automatisoituun ruokintaan siirtymisen edut tunnetaan parhaiten maitotiloilla, mutta nyt menetelmä on tekemässä aluevaltausta myös emolehmien kasvatuksessa ja naudanlihantuotannossa.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Kun meistä tuli 15 vuotta sitten tilallisia, halusimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa ja tarjota laadukkaita raaka-aineita koti- ja ammattikeittiöille paikallisesti. Tavoite on saavutettu, mutta enpä olisi uskonut silloin, että olemme nyt mukana myös energiabisneksessä. En myöskään sitä, että naudanlihasta on pulaa. Maailman murrokset totta tosiaan näkyvät näin ruohonjuuritasollakin! Sain maaliskuussa kunnian osallistua Maa- ja metsätalousministeriön
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetusnavetalla otetaan talteen lämpöenergiaa maidon esijäähdytyksestä ja lietelannasta sekä tuotetaan sähköä katon aurinkopaneeleilla.
