Siirry sisältöön

Vuoden 2024 lopussa päättyneessä Oulun yliopiston hankkeessa BITUPROP – Biokaasun tuottavuuden nosto prosessin optimoinnin avulla tutkittiin biokaasulaitoksen mädätysprosessia ja rakennettiin prosessimalli, joka voidaan sovittaa mille tahansa biokaasulaitokselle.

– Prosessimallin avulla laitoksen toiminnasta saadaan tietoa, jonka perusteella voidaan ennustaa ja siten myös optimoida sen toimintaa, esimerkiksi raaka- ja apuaineiden kulutusta, mädätysprosessin tehokkuutta, kaasuntuottoa ja -laatua sekä mädätejäännöksen ilmasto­päästöjä, kertoo hanketta vetänyt tutkijatohtori Petri Österberg Oulun yliopistosta.

Testilaitoksena tutkimuksessa käytettiin Viskaalin biokaasulaitosta Muhoksella.

– Optimoinnista hyötyy eniten juuri Viskaalin kaltainen laitos, jonka raaka-aineina on lannan ja nurmen tai rehun lisäksi mitä erilaisempia elintarviketeollisuuden jakeita teurasjätteistä juustoheraan, ja joiden määrät vielä vaihtelevat viikoittain, Österberg sanoo.

Biokaasulaitoksen mädätys­prosessia tutkittiin Viskaalin tilan laitoksella, jossa syötteitä ovat karjatilan lanta ja ylijäämärehu sekä lähialueen teollisuuden ja kotitalouksien biojätteet.
Biokaasulaitoksen mädätys­prosessia tutkittiin Viskaalin tilan laitoksella, jossa syötteitä ovat karjatilan lanta ja ylijäämärehu sekä lähialueen teollisuuden ja kotitalouksien biojätteet. Kuva: Timo Heikkala

Oikea data käyttöön

Optimointi ja ennustaminen on sitä tehokkaampaa, mitä enemmän biokaasulaitoksen toiminnasta saadaan tietoa.

– Yksi tärkeimmistä tiedoista on laitokseen laitettavien raaka-aineiden eli syötteiden määrä ja koostumus, Österberg toteaa.

Yksinkertaisimmillaan prosessimallille annetaan nämä tiedot sekä tieto siitä, milloin ne on syötetty. Lisäksi prosessimallille tulee antaa kaasuntuotannon tiedot kunakin ajanhetkenä.