Biokaasulaitoksen toimintaa voidaan ennustaa ja optimoida, kunhan tietoa on tarjolla tarpeeksi. Optimoinnista hyötyvät eniten laitokset, joiden raaka-aineina käytetään muutakin kuin lantaa ja nurmea.
Vuoden 2024 lopussa päättyneessä Oulun yliopiston hankkeessa BITUPROP – Biokaasun tuottavuuden nosto prosessin optimoinnin avulla tutkittiin biokaasulaitoksen mädätysprosessia ja rakennettiin prosessimalli, joka voidaan sovittaa mille tahansa biokaasulaitokselle.
– Prosessimallin avulla laitoksen toiminnasta saadaan tietoa, jonka perusteella voidaan ennustaa ja siten myös optimoida sen toimintaa, esimerkiksi raaka- ja apuaineiden kulutusta, mädätysprosessin tehokkuutta, kaasuntuottoa ja -laatua sekä mädätejäännöksen ilmastopäästöjä, kertoo hanketta vetänyt tutkijatohtori Petri Österberg Oulun yliopistosta.
Testilaitoksena tutkimuksessa käytettiin Viskaalin biokaasulaitosta Muhoksella.
– Optimoinnista hyötyy eniten juuri Viskaalin kaltainen laitos, jonka raaka-aineina on lannan ja nurmen tai rehun lisäksi mitä erilaisempia elintarviketeollisuuden jakeita teurasjätteistä juustoheraan, ja joiden määrät vielä vaihtelevat viikoittain, Österberg sanoo.
Optimointi ja ennustaminen on sitä tehokkaampaa, mitä enemmän biokaasulaitoksen toiminnasta saadaan tietoa.
– Yksi tärkeimmistä tiedoista on laitokseen laitettavien raaka-aineiden eli syötteiden määrä ja koostumus, Österberg toteaa.
Yksinkertaisimmillaan prosessimallille annetaan nämä tiedot sekä tieto siitä, milloin ne on syötetty. Lisäksi prosessimallille tulee antaa kaasuntuotannon tiedot kunakin ajanhetkenä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Puukaasun käyttäminen maatalouden sivuvirtojen biokaasutuksessa ratkoo monia ongelmia. Samalla voidaan valmistaa biohiiltä.
Tuottajavetoinen Juvan Bioson Oy toimii hyvänä kouluesimerkkinä, miten lannankäsittely osakastilojen omassa biokaasulaitoksessa tuottaa energian ohella hyvää kierrätyslannoitetta. Lisäksi se tasaa alueen ravinnetasetta.
Ajoautomatiikan käyttö peltoviljelyssä tarkentaa tuotantopanosten käyttöä. Se tuo positiivista ja toivottua kehitystä maatilan talouteen ja ympäristöön sekä ihmistyön määrään ja laatuun. Siihen liittyy myös haasteita.
Metsätilaa hoitava Pekka Kärkäs ihmettelee puheita luonnon tuhoamisesta. Hänen mielestään metsätaloudessa ei olla hävittämässä metsää, vaan pidetään siitä huolta sukupolvelta toiselle. Pelloillaan Kärkäs viljelee ruista ja kauraa. Noin sadan metrin matkalla pellon lähinaapuri on Venäjä.
Maatalouden kirjanpidossa on muun yritystoiminnan kirjanpitokäytäntöihin verrattuna omat erityispiirteensä. Hyvä kirjanpito-ohjelma auttaa tekemään asiat oikein ja mahdollistaa erilaiset työtavat. Tässä kokemuksia kolmesta ohjelmasta.
Kun maatilojen data on hajallaan, jää sen potentiaali käyttämättä. Datapellon uudisraivaajat kehittää tapoja yhdistää tiedot automaattisesti ja tuoda hyötyjä viljelijöille.
Monet maatalousyrittäjät elävät pitkään jatkuvan kivun kanssa. Sen hallinta vaatii useiden hoitomuotojen yhdistämistä, mutta oloa ja arkea helpottaa jo kivun ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen.
"Tuottajien neuvotteluvoimaa ja riskienhallintaa tulee vahvistaa." – Tämä on ensimmäisenä mainittu ja mielestäni myös tärkein RUOKAKETJU-tutkimushankkeen toimenpidesuosituksista. Pellervon taloustutkimus, Luonnonvarakeskus ja Reinu econ analysoivat juuri päättyvässä hankkeessaan ruokaketjun toimivuuteen ja arvonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi iso syy ruokaketjun arvonmuodostuksen ontumiselle on ollut rahavirran niukka kasvu elintarvikeketjussa. Yksityisestä kulutuksesta ja elintarvikeviennistä ketjuun tuleva reaalinen rahavirta on hintamuutoksista
Peltokasveihin sitoutuvan hiilen määrä pystytään arvioimaan entistä tarkemmin uuden laskentamenetelmän avulla. Sen avulla maatalousyrittäjät voivat tulevaisuudessa saada uuden työkalun viljelytoimiensa ilmastovaikutusten mittaamiseen.
