Biokaasulaitoksen toimintaa voidaan ennustaa ja optimoida, kunhan tietoa on tarjolla tarpeeksi. Optimoinnista hyötyvät eniten laitokset, joiden raaka-aineina käytetään muutakin kuin lantaa ja nurmea.
Vuoden 2024 lopussa päättyneessä Oulun yliopiston hankkeessa BITUPROP – Biokaasun tuottavuuden nosto prosessin optimoinnin avulla tutkittiin biokaasulaitoksen mädätysprosessia ja rakennettiin prosessimalli, joka voidaan sovittaa mille tahansa biokaasulaitokselle.
Prosessimallin avulla laitoksen toiminnasta saadaan tietoa, jonka perusteella voidaan ennustaa ja siten myös optimoida sen toimintaa, esimerkiksi raaka- ja apuaineiden kulutusta, mädätysprosessin tehokkuutta, kaasuntuottoa ja -laatua sekä mädätejäännöksen ilmastopäästöjä, kertoo hanketta vetänyt tutkijatohtori Petri Österberg Oulun yliopistosta.
Testilaitoksena tutkimuksessa käytettiin Viskaalin biokaasulaitosta Muhoksella.
– Optimoinnista hyötyy eniten juuri Viskaalin kaltainen laitos, jonka raaka-aineina on lannan ja nurmen tai rehun lisäksi mitä erilaisempia elintarviketeollisuuden jakeita teurasjätteistä juustoheraan, ja joiden määrät vielä vaihtelevat viikoittain, Österberg sanoo.
Optimointi ja ennustaminen on sitä tehokkaampaa, mitä enemmän biokaasulaitoksen toiminnasta saadaan tietoa.
– Yksi tärkeimmistä tiedoista on laitokseen laitettavien raaka-aineiden eli syötteiden määrä ja koostumus, Österberg toteaa.
Yksinkertaisimmillaan prosessimallille annetaan nämä tiedot sekä tieto siitä, milloin ne on syötetty. Lisäksi prosessimallille tulee antaa kaasuntuotannon tiedot kunakin ajanhetkenä.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Maaltamuuton siemen kylvettiin 1970-luvulla, kun ylituotantoa ryhdyttiin purkamaan urakalla ja öljykriisi nostatti polttonesteiden hintoja. Monesta tuvasta sammutettiin valot. 1990-luvulla lama-aika kuritti ja EU-aika lähestyi.
Maatila voi rakentaa oman aurinkovoimalan sen sijaan, että vuokraisi pellot ulkopuoliselle sähköyhtiölle. Omassa voimalassa on isommat riskit, mutta myös isompi tienaamisen mahdollisuus. Aurinkovoimayrittäjä Mårten Forss kertoo, että aurinkoiset ja viileät kevätpäivät ovat parasta sähköntuotannon aikaa.
Itikan siemenviljelytila Iisalmessa on tarkka energian kulutuksessa ja monipuolinen sen tuotannossa. Energiaa irtoaa jo maaperästä, auringosta, tuulesta ja grilliöljyistä. Nyt katse on vesivoimassa ja aurinkoenergian varastoinnissa.
Tutkimuksissa on havaittu, että mehiläispölytys tuottaa tasaisemman tuleentumisen sekä tasalaatuisemman ja suuremman rypsisadon. Mehiläistarhaajilta saa pölytyspalvelua.
Heikkotuottoisista koivikoista voi pakuria viljelemällä saada merkittävän tulonlähteen. Ensimmäiset pakurin sopimusviljelmät perustettiin Suomeen kymmenkunta vuotta sitten, ja ensisatoa korjataan parin kolmen vuoden kuluttua.
Olipa kerran 50-luvulla Loimaan kauppalan alueella Tuulensuun Sikoniitty. Tälle kauppalan geodeetti apureineen mittasi tontit, nimesi kadut ja varasi itselleenkin tontin. Suunnittelipa tontille talon ja ehkäpä saunotti naapurin rakennusmestari Lehdolta piirustuksiinsa allekirjoituksen ja sai talolle rakennusluvan…? Rehtorin viran, geodeetin ja vakaajan sivutoimiensa lisäksi hänestä tuli aikaa myöten appeni. Kaukokatseisesti hän varasi tontin tulevan urheilukeskuksen ääreltä ja
Maatilamatkailu on tiloilla 6. yleisin liitännäiselinkeino. Aholan Vierastalossa Kouvolassa matkailupalveluja on rakennettu kodinomaisen ja maaseutumaisen kokemuksen pohjalta. Oma työ ja harkittu eteneminen riskit halliten on kantava voima myös maatilan muussa yritystoiminnassa.
Pidempi vuokra-aika tai vuokraa alentavat maanparannustoimet voisivat pysäyttää vuokrapeltojen heikkenevän kasvukuntokehityksen. Tärkeää on viljelijän ja maanomistajan välinen keskustelu. Kaksi vuokraajaa kertoo, kuinka he sopivat pellon kunnostustoimien tai tukimuutosten vaikutuksesta vuokraan. Pellon vuokrahinnoissa on isot alueelliset erot.
Yhteismetsän perustaminen esimerkiksi perheen kesken on harkinnan arvoinen asia, mikäli puustoa on riittävästi. Tähän kannustaa myös kevyempi verotus. Posiolainen yrittäjä Marko Poropudas perusti yhteismetsän omille mailleen.
