Metsähallituksen suurhakkuut 1950- ja 60-luvuilla näkyivät harvennuspuun hyökyaaltona. Nyt Osaran aukioille syntyneiden metsien päätehakkuukierros on käynnistynyt ja se painottuu vuosikymmenille 2020 ja 2030.
Metsähallituksen Pohjois-Suomessa sotien jälkeen aloittama tehometsätalous ja laajamittainen metsänviljely ovat kasvattaneet alueen valtion maiden laajoille avohakkuualoille valtavan määrän nuorta metsää.
Harvennushakkuut ovat tarjonneet havukuitua suorastaan hyökyaaltona viimeksi kuluneina 20 vuotena.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain 4,90 € (Eläin-sisällöillä 5,90 €).
Oletko jo tilaaja?
Pienessäkin metsikössä kasvuolosuhteet vaihtelevat, mutta metsänhoidossa tätä ei aina huomioida riittävästi. Monipuolisemmat hoitotavat edistävät puiden kasvua ja terveyttä sekä luonnon monimuotoisuutta. Ne auttavat osaltaan varautumisessa ilmaston lämpenemiseen.
Metsäsijoittaja Harri Suutari tekee harvennushakkuut omalla korjuukalustolla. Tavoitteena on kasvattaa kuiturungot tukeiksi.
Metsäpalo poltti 20 000 hehtaaria tunturiylänköä Pohjois-Sallan Tuntsalla kesällä 1960. Viime talvena Tuntsan nuorta männikköä harvennettiin talvisavotalla.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
