Ihminen havainnoi monenlaisia asioita aistiensa avulla, ja havainnointi on tärkeää erityisesti eläinten hoitotyössä. Kuinka poimia aistien tuottamasta informaatiotulvasta merkitykselliset asiat ja tiedostaa ne juuri oikea-aikaisesti?
Aivomme käsittelevät jatkuvasti aistien lähettämää tietoista ja tiedostamatonta informaatiota maailmasta. Kun yksittäinen informaatio tulkitaan aivoissa, syntyy havainto.
Aistitietoa käsitellään aivoissa rinnakkain ja hierarkkisesti. Rinnakkaisuus tarkoittaa, että ärsykkeitä käsitellään samanaikaisesti eri puolilla aivoja. Tietyt aivoalueet ovat erikoistuneet tietynlaisen tiedon käsittelyyn. Hierarkkisuus tarkoittaa, että ärsykkeitä käsitellään aivoissa monella tasolla: osassa aivoista karkeammalla tavalla, osa aivoista keskittyy pienempiin vivahteisiin.
Ihminen tulkitsee aisteihin tulevia ärsykkeitä muistissaan olevien sisäisten mallien ja tietoperustan ohjaamana. Havainnot eivät ole objektiivisia, vaan havainnoitsija tulkitsee ne omien taustaoletustensa ja esiymmärryksensä valossa.
Ihmisessä on enemmän aistien vuosien varrella kerryttämää tietoa kuin hän kykenee sanallisesti ilmaisemaan. Sanatonta tai hiljaista tietoa oppii vain olemalla itse mukana, tekemällä ja kokemalla. Hiljaisen tiedon sanallistaminen ajattelun ja esimerkiksi työyhteisössä tapahtuvan vuoropuhelun avulla lisää ymmärrystä ja kehittää todellisuuden havaitsemiskykyä.
Päivittäisessä eläinten hoitotyössä tulisi antaa enemmän tilaa suoralle aistitiedolle ja sen käsittelylle aivoissa ajattelun avulla. Tiedostava havainnointi auttaa meitä ymmärtämään ja hoitamaan eläimiä paremmin.
Keskeinen kysymys aistien antaman tiedon käytössä on se, miten osaa poimia aistien informaatiotulvasta merkitykselliset asiat ja tiedostaa ne juuri oikea-aikaisesti?
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Naudan käyttäytymistä eri tilanteissa ohjaavat vaistot, opittu käyttäytyminen, pelko ja aggressio. Kasvissyöjänä nauta kuuluu saaliseläimiin, ja pelko on ehto saaliseläimen hengissä säilymiselle. Nauta näkee hyvin hämärässä, kuulee ja maistaa paremmin kuin ihminen. Se tunnistaa hoitajansa hajun perusteella, samoin kuin paikan, jossa on aiemmin tapahtunut jotain pelottavaa.
Eläintautitilanne on Suomessa säilynyt melko hyvänä, sillä koko tuotantoketju on sitoutunut tekemään toimia tautien vastustamiseksi.
Kareman tilan uusi pihatto otettiin käyttöön lokakuussa. Akaan kirkkoherran toimittaman siunauksen jälkeen vuorossa olivat navetan avajaisjuhlat lasten kavereille.
Nautojen sorkkien infrapunakamerakuvausta tehdään Suomessa jonkin verran. Yrittäjä Jonna Kauppinen ottaisi kuvauksen käyttöön omalla tilallaan silloin, jos eteen tulisi koko karjaa koskeva sorkkaongelma.
Kuusamolaisella maitotilalla tehdään meijerituotteita omasta maidosta jo kolmannessa polvessa. Leipäjuustosta aloitettiin, nyt tehdään jogurttia ja pian mahdollisesti myös muuta.
Työterveyshuollon tilakäynnit eivät ole tarkastuksia vaan terveyden ja työssä jaksamisen palvelemista. Vain reilu neljäsosa maatalousyrittäjistä on liittynyt työterveyspalveluiden piiriin. Työterveyshoitaja Päivi Eskola kävi Lilli Karolan ja Samuli Pyhtiän tilalla Sysmässä.
Eläimen vastustuskyvystä eli immuniteetista riippuu, sairastuuko eläin ja paraneeko se itsestään vai hoidon avulla. Hoitajan keskeinen tehtävä on eläimen vastustuskyvyn ylläpito ja tukeminen hyvällä hoidolla, olosuhteilla ja ruokinnalla.
Mäntyselän tilalla Kerimäen Louhella laitettiin vuonna 2002 lypsykarja korkealaitaiseen ja siirryttiin lihakarjan kasvatukseen. Lämpimän kasvattamon rinnalle nousi vuonna 2008 kylmäkasvattamo, joka täytti vaatimukset raskaampien rotujen kasvatukseen. Suunta osoittautui oikeaksi. Jukka Nousiainen, mitä tilalle kuuluu nyt?
Kun meistä tuli 15 vuotta sitten tilallisia, halusimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa ja tarjota laadukkaita raaka-aineita koti- ja ammattikeittiöille paikallisesti. Tavoite on saavutettu, mutta enpä olisi uskonut silloin, että olemme nyt mukana myös energiabisneksessä. En myöskään sitä, että naudanlihasta on pulaa. Maailman murrokset totta tosiaan näkyvät näin ruohonjuuritasollakin! Sain maaliskuussa kunnian osallistua Maa- ja metsätalousministeriön
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetusnavetalla otetaan talteen lämpöenergiaa maidon esijäähdytyksestä ja lietelannasta sekä tuotetaan sähköä katon aurinkopaneeleilla.
