Siirry sisältöön

Naudan etumahat ja siellä asuvat mikrobit muodostavat monimutkaisen ekosysteemin, jonka tasapaino on herkkä. Naudan syömä rehu, märehtiminen sekä etumahojen kyky supistella ja sekoittaa rehumassaa normaalisti vaikuttavat suuresti pötsissä tapahtuvaan ravintoaineiden sulatukseen. Merkitystä on myös sillä, miten erilaiset rehut liukenevat pötsinesteeseen.

Voidakseen kasvaa ja lisääntyä pien­eliöiden täytyy sopeutua kulloinkin pötsissä vallitseviin olosuhteisiin ja naudan syömään rehuun. Yleensä ongelmat sopeutumisessa johtavat pötsinesteen muuttumiseen liian happamaksi. Joskus pötsin huolellisesti säädelty pH-tasa­paino kuitenkin järkkyy toiseen suuntaan ja pötsi­neste muuttuu liian emäksiseksi.

Märehtijän pötsin tasapainon järkkymisen ennaltaehkäisyssä sekä hoitamisessa auttaa tieto siitä, miten pötsin tarkkaa tasapainoa säädellään. Koska naudan terveys on riippuvainen pötsimikrobiston kyvystä sulattaa syötyä rehua, nautojen ruokinnassa korostuvat korkealaatuiset ja maittavat rehut, hyvä ruokinta­hygienia sekä asteittaiset ja maltilliset muutokset. Tarvitaan myös runsaasti tilaa syödä ja mukava paikka märehtiä.

Naudan sylki on voimakkaasti emäksistä, koska se sisältää runsaasti bikarbonaattia. Sitä tarvitaan neutraloimaan pötsissä syntyviä happamia yhdisteitä.
Naudan sylki on voimakkaasti emäksistä, koska se sisältää runsaasti bikarbonaattia. Sitä tarvitaan neutraloimaan pötsissä syntyviä happamia yhdisteitä.