Maatilavakuuttaminen on helpottunut, sillä eri vakuutuksista voi koota omiin tarpeisiin sopivan vakuutuspalapelin. Vakuutusmaksuissa säästää rahaa, jos vielä nostaa korvausten omavastuuta.
Maatilan vakuutuskokonaisuuden suunnitteluun kannattaa käyttää reilusti aikaa: turvatta ei kannata olla, mutta turhastakaan ei kannata maksaa.
Maatilavakuutuksia on tarjolla LähiTapiolalla, Pohjola Vakuutuksella, Fennialla, Ifillä ja Pohjantähdellä. Kysyimme viideltä vakuutusyhtiöltä, millaisia trendejä maatalousvakuuttamisessa tällä hetkellä on.
Aktiivisesti toimivilla maatiloilla suositaan täysarvovakuutusta, joka yleensä takaa, että tuhoutuneen rakennuksen tai koneen tilalle saa vastaavan.
Kaikkea maatilan omaisuutta ei silti tarvitse, eikä kannatakaan vakuuttaa täydestä arvostaan. Tilalla voi olla esimerkiksi vanhoja varastorakennuksia tai latoja, joita ei rakennettaisi uudelleen, jos ne tuhoutuisivat. Tällaiset kohteet voi vakuuttaa halutessaan erillisinä kiinteähintaisina kohteina, jolloin vakuutuksen hinta halpenee.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Maa- ja metsätalousverotukseen tuli viime ja tänä vuonna joitain muutoksia, jotka parantavat maa- ja metsätilan verosuunnittelumahdollisuuksia. Ne kannattaa hyödyntää heti kevään veroilmoituksessa.
Suomen maataloutta pitää monipuolistaa ja saada ravinteet ja raaka-aineet kiertämään nykyistä tehokkaammin, sanoo yksikönjohtaja Anu Kaukovirta Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän katsoo, että politiikkamuutos ja uudet kannustimet vauhdittaisivat tätä kehitystä.
Maatalous, maaseudun asiat ja elintarviketalous tulivat tutuiksi Päivi Kujalalle yritysneuvojana ja tukihallinnossa. Nyt hän edistää maaseudun elinvoimaisuutta tutkimuksen keinoin.
Vuodenvaihde on hyvä hetki tarkastella maatilan yritystoimintaa kokonaisuutena: tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa sekä laatia tuleville vuosille toimintastrategia. Strategian teko sai Aki Laaksosen pohtimaan aiempaa perusteellisemmin, mihin suuntaan hän haluaa kasvinviljelytilaansa viedä, millaisin panoksin ja mitä toiminnalla tavoitellaan.
Iso-Hiiden Kartanon marjatilalla on kehitetty itsepoimintaa jo 45 vuoden ajan. Asiakkaiden houkutteluun vaaditaan paljon muutakin kuin makoisia marjoja.
Takavuosina vääräleuat neuvoivat kotivävyn tai miniän paikkoja etsiskeleviä puolison valinnassa: "Mieluusti iäkkäiden vanhempien ainokainen, eikä sillä maatilalla ole muuten niin väliä, kunhan on runsaasti hakkuukypsää takametsää." Metsän merkitys maatilalla onkin perinteisesti ollut suuri. Metsästä saadaan lisätuloja, polttopuuta tai haketta, usein myös rakennusmateriaalia. Suomessa ei liene kovin montaa maatilaa, johon ei kuuluisi metsää. Metsän taloudellinen merkitys
Strategia on maatilan kompassi – se auttaa tekemään arjen päätöksiä, jotka vievät kohti tulevaisuuden tavoitteita. Hyvä suunnitelma tuo suuntaa, selkeyttä ja varmuutta myös maatilan metsäomaisuuden hoitoon ja hallintaan.
Kotimainen kasvinjalostus tuottaa oloihimme sopivia lajikkeita, mikä on yhä tärkeämpää ilmaston muuttuessa. Se on myös huoltovarmuuden ja kilpailukyvyn perusta, alleviivaa Borealin toimitusjohtaja Karri Kunnas.
Kotitilani pellot ja metsät sijaitsevat molemmin puolin Turku–Toijala-rataa. Vuosien mittaan on tullut selväksi, kumpi naapuruksista – rata vai tila – on David, kumpi Goljat. Radan ylittävän kylätien varteen on vuosikymmenien mittaan kasvanut kylä taloineen: muinaisen Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton nimeämä poikkeuksellisen ehjänä säilynyt nauhakylä, varjeltava kulttuurikohde. Ratoja hallinnoineet, nimiä ja sijaintipaikkojaan vaihtaneet virastot ovat vuosien kuluessa pyrkineet
Belgialainen hedelmänviljelijä sanoo kuivuuden, lisääntyneen sääntelyn ja hallinnollisen taakan muuttaneen viljelyn arkea. Maanviljelijän työ on silti mieluista.
