Mies jalostuksen ytimessä
Suomalainen lypsykarja on maailman parhaimmistoa, sanoo Faban siemenen tuotepäällikkö Kimmo Pitkänen. Hän näkee työssään jalostuksen koko ketjun.
Rakenneominaisuuksien jalostus on arkipäivää kaikilla nautaroduilla, mutta kyse on paljon muustakin kuin tietyntyyppisten eläinten etsinnästä. Käytännössä kaikki rakenneominaisuuksia painottava jalostus lasketaan rakennejalostukseksi, on sitten kyse takakorkeuden alentamisesta tai vetimien paksuudesta.
Kaikessa jalostuksessa pätevät samat lainalaisuudet. Siksi myös vanha sanonta "mitä mittaat, voit parantaa" pitää kaikessa kuluneisuudessaankin paikkansa. Ihmisen muisti on harmittavan lyhyt, joten tiedonkeruuta tarvitaan, jotta jalostuksen etenemistä voisi luotettavasti seurata. Rakenneominaisuuksien kehitystä niin karjatasolla kuin koko populaatiossa seurataan parhaiten rakennearvostelutuloksista.
Yrittäjä Soile Palosen mukaan urjalalaista Etelärinne mty:n luomulypsykarjaa on rakennearvosteltu jo pitkään.
– Voisi sanoa, että aikojen alusta asti, hän toteaa naurahtaen.
Karjan kaikki eläimet rakennearvostellaan, jotta tilanväellä olisi jalostusvalintojen perusteeksi enemmän dataa.
– Haluamme ulkopuolisen henkilön näkemyksen eläimestä sekä siitä, mihin pitäisi koko lypsykarjan tasolla kiinnittää huomiota, Palonen sanoo.
Ainoastaan ne yksilöt jätetään arvostelematta, jotka ovat jo ensikkoina poistolistalla. Muutoin kaikki arvostellaan kahdesti: ensikkoina ja kaksi kertaa poikineina.
Pohjoismaisessa rakennearvostelussa arvostellaan 23 ominaisuutta, jotka voidaan jakaa kolmeen ominaisuusryhmään: runko, jalat ja utare. Ominaisuudet arvostellaan pääasiassa lineaarisella asteikolla, paitsi takakorkeus, joka mitataan ja ilmoitetaan senttimetreinä.
Eläimen saamia lineaaripisteitä verrataan optimeihin, ja niiden perusteella lasketaan kokonaispisteet kullekin ominaisuusryhmälle ja koko eläimelle. Kokonaispisteet kulkevat välillä 60–99 ja niistä käytetään myös sanallisia asteikkoja.
Kokonaispisteiden laskennassa vaikuttavat lineaaripisteiden yhteispohjoismaisesti sovitut painokertoimet. Näiden painokertoimien tarkoituksena on korostaa eri ominaisuuksien merkitystä osa-alueen kokonaispisteissä suhteessa muihin. Esimerkiksi utarepisteissä etukiinnityksellä, utareen muodolla ja keskisiteellä on utareen kokonaispisteissä suurimmat painokertoimet, sillä ne ovat utareen ominaisuudet, jotka vaikuttavat eniten eläimen kestävyyteen.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
