Maatalouskonemessut Helsingissä ja FinnMetko Jämsässä tarjosivat ketteryyttä ja kapasiteettia lupailevia uutuuksia muun muassa puunkuljetukseen, klapintekoon ja koneiden monipuoliseen käyttöön.
Kesla jatkaa traktorivarusteiden tuotantoa ja asiakastoimituksia, vaikka yritys ilmoitti aiemmin myyvänsä koko tuoteryhmän. Vakuudeksi toiminnan jatkumisesta valmistaja toi markkinoille Kesla 145 -metsäperävaunun, joka on suunniteltu erityisesti keskikokoisten traktoreiden pariksi.
Kesla 145 on suositun 165-mallin sisarmalli, johon on tuotu suuremman ammattikäyttöön tarkoitetun vaunun ominaisuuksia kotelopalkkirunkoineen nyt kompaktimmassa koossa. Tavoitteena on ollut yhdistää ketteryys riittävään kantavuuteen myös isäntälinjakäytössä.
– Monet asiakkaat ovat etsineet perävaunua, joka tarjoaa suuremman kantavuuden ja ammattitason rakenteen, mutta on samalla helppo käyttää keskikokoisten traktoreiden kanssa, Keslan traktorivarusteiden tuotepäällikkö Aappo Hyttinen kertoo.
Vaunussa on tehostettu napavetojärjestelmä, joka parantaa etenemistä haastavassa maastossa. Kaksivetoisena nettokantavuus on 14 tonnia ja kuormatilan pinta-ala 3,2 neliömetriä. Nelivetoinen versio kantaa 19,7 tonnia ja kuormatilan pinta-ala kasvaa neljään neliömetriin.
Vaunun takatelissä hyödynnetään isommasta Kesla 165 -mallista tuttua takatelin ohjausta, jonka ansiosta vaunu seuraa traktorin jälkiä. Ohjaus toimii Isobus-väylässä, mikä mahdollistaa automaattiset toiminnot traktorin oman ohjausjärjestelmän kanssa, kuten automaattisen suoristuksen tieajoon siirryttäessä.
Isobus-liitettävä on myös Keslan uusi kyynärnojaan sijoitettava iLite-minikahvaohjaus. Yhdellä joystickillä hallitaan kaikkia kuormaimen liikkeitä sivutassuja ja kellutusta myöten. Lisäoptiona kahvassa on pikanäppäimet, joilla voi hidastaa kuormaimen toimintoja.
Ruotsissa valmistetut Vimek 870.2 -ajokone ja Vimek 470 -harvesteri olivat vetonauloina FinnMetkossa. Kiinnostavuutta lisäsi myös se, että Vimek-metsäkoneiden maahantuonnin aloitti Suomeen joutsalainen FID Engineering, jonka valikoimaan kuuluivat jo ennestään ruotsalaisen FTG Moheda-, Mowi- ja Källefall-metsäkärryt ja nosturit.
Vimek 870.2 on valmistajan ajokonemalliston suurin malli, mutta se on silti mitoitettu kevyempään puunkorjuuseen. Seitsemän tonnin kantavuus tarjoaa kapasiteettia isäntälinjan ohella myös ammattimaiseen harvennuspuun ajoon omapainon ollessa noin seitsemän tonnia.
– Ruotsissa tämän painoluokan koneet ovat merkittävästi kasvattaneet myyntiosuuttaan, ja siinä Vimek on noussut selvästi kärkeen, sanoo FID Engineering Oy:n toimitusjohtaja Pekka Huikko.
Ajokoneen maastokelpoisuutta parantaa Dual Steering System eli DSS-ohjaus, jossa runko-ohjausta täydentää takatelin ohjaus. Ratkaisu auttaa etu- ja taka-akselistoa seuraamaan samoja ajouria ja pienentää siten koneen tarvitsemaa tilaa puuston keskellä.
Valmistajan mukaan ohjauskulma ylittää 50 astetta. Kaikki pyörät ovat vetäviä, ja etu- ja taka-akselistossa on tasauspyörästöt.
870.2:n maavara on 47 senttimetriä, joskin telikotelon alla sitä on 38 senttimetriä. Kuormatilan pinta-ala on 2,65 neliömetriä. Vakiopituus on 7,6 metriä, mutta saatavana on myös 8,3-metrinen versio.
Nosturiksi voi valita muun muassa 6,7 metrin ulottumalla varustetun FC4-mallin tai 8,3 metriin yltävän FC5:n.
Vimek 470 on puolestaan valmistajan suurin harvesteri. Se sijoittuu mallistossa pienemmän 404 T8 -mallin yläpuolelle ja on tarkoitettu harvennuksiin, joissa tarvitaan lisää nosturin ulottumaa ja vakautta. Koneen omapaino on nelipyörävetoisena noin 6,5 tonnia ja kuusipyörävetoisena 7,3 tonnia. Leveys on rengas- ja varustevalinnoista riippuen noin 2,2–2,3 metriä.
Myös 470-mallissa yhdistyvät runko-ohjaus ja etuakselin ohjaus. DSS-järjestelmän ansiosta koneen suurin ohjauskulma on noin 73 astetta, mikä helpottaa liikkumista tiheissä kasvatusmetsissä ja puiden väleissä.
– Kuusipyörävetoinen versio tuo lisää vakautta ja kantavuutta pehmeille maapohjille, Pekka Huikko lisää.
Harvesterin nosturiksi on tarjolla Mowi P50, jonka ulottuma on 6,3 metriä, tai P61T peräti 7,5 metrin ulottumalla. Kaatopäiksi käyvät Logmax 2000T tai Keto 42, joiden suurimmat katkaisuläpimitat ovat 41 ja 42 senttimetriä. Nosturin kallistus kompensoi epätasaista maastoa enimmillään 15 astetta.
Molemmissa koneissa on voimanlähteenä 55 kilowatin tehoinen nelisylinterinen CAT C2.2. Dieselmoottori täyttää Stage V -päästövaatimukset, eikä siinä tarvita AdBlue-lisäainetta. Hydrostaattis-mekaaninen voimansiirto yhdistää portaattoman ajon ja mekaanisen voimansiirron ominaisuuksia.
Ohjaamon suunnittelussa on huomioitu näkyvyys tiheässä metsässä. Matala istuma-asento auttaa näkemään puiden alle, ja 470-mallin kattoikkuna parantaa näkyvyyttä myös ylöspäin. Molempiin koneisiin on saatavana etäyhteyksiä tarjoava Vimek Connect, jonka avulla voidaan tarkastella käyttötietoja ja helpottaa vianetsintää.
Ranualainen Jarcrac Forest Finland kehittää pienmetsäkoneita samaan käyttötarkoitukseen kuin ruotsalainen Vimek. Yritys kilpailee samoista markkinoista, ja siinä Jarcracin etuna on pyöräalustan ohella valinnaisvarusteena usein saatava telavarustus, joka on lyömätön pehmeillä alustoilla, kuten turvemailla ja paksussa lumessa työskenneltäessä.
FinnMetkossa esitelty CW60 on uusi kahdeksanpyöräinen yhdistelmäkone, jossa on entistä jäykempi runkorakenne, tehokkaampi hydrauliikka ja valoisampi ohjaamo.
Uudessa alustassa on kiinnitetty huomiota runkogeometriaan ja koneen liikkumiseen epätasaisessa maastossa. Tavoitteena on parantaa maastonmyötäilyä ja vakautta, mikä on tärkeää etenkin harvennuksilla.
CW60-yhdistelmäkoneella voidaan sekä hakata puut että ajaa puutavara tienvarteen.
Kuuden tonnin kantavuutta voi pitää hyvänä kapasiteettina pienmetsäkoneiden painoluokassa. Kahdeksan pyörän alusta jakaa painoa laajemmalle alueelle, ja ketterä kone soveltuu myös ahtaisiin ajouriin.
– CW60 on suunniteltu erityisesti ensiharvennuksiin ja myöhempiin harvennuksiin. Niissä pieni pintapaine, ketteryys ja jäävän puuston vaurioiden välttäminen ovat keskeisiä ominaisuuksia, kertoo Jarcracin myynnistä vastaava Jere Konttila.
Selvin ulkoinen uudistus on ohjaamo. Kuljettajan työympäristöön on haettu lisää tilaa, valoisuutta ja parempaa näkyvyyttä. Näkyvyys koneen ympärille ja ylöspäin on tärkeää erityisesti hakkuutyössä, jossa kuljettajan on seurattava sekä puustoa että hakkuupään liikkeitä. Myös huollettavuutta on parannettu.
Jämsässä esitelty kone oli varustettu Palms 5.75 -kuormaimella ja Kesla 16RH -harvesteripäällä. Nosturin ulottuvuus on pidempi kuin Vimekin Mowissa. Perkins-moottorina on joko 2,8l tai 3,6l. Molempien teho on 55 kW ilman AdBlueta, ja vääntö on 300 tai 424 Nm.
Jarcracissa hydrauliikan toimintaa täydentää Keslan powerB-paineakkujärjestelmä, jonka tarkoituksena on tasata hydrauliikan kuormitushuippuja ja parantaa järjestelmän kykyä vastata nopeasti hetkelliseen tehontarpeeseen.
CW60:n kaupallisen tuotannon on määrä alkaa Ranuan tehtaalla vuoden 2027 ensimmäisellä puoliskolla. Jarcrac työllistää tällä hetkellä noin 13 henkilöä ja vie tuotannostaan noin 80 prosenttia. Vientimaita yritykselle on kertynyt jo 14.
Kangasalla Liskon tilaa pitävä Sauli Brander on pitkän linjan metsäammattilainen. Kasvupaikan tunteminen, nopea uudistaminen, oikein ajoitetut toimenpiteet ja luontoarvojen kunnioittaminen ohjaavat hänen omien metsiensä kestävää hoitoa.
Täsmälannoituksella voi säästää kymmeniä prosentteja lannoitekuluissa – ja samalla parantaa satoa. Siemenmäärän ja lannoituksen paikkakohtaista säätöä kokeiltiin Teemu Nyrhilän tilalla Lapualla.
Täsmäviljelyllä pystyttäisiin parantamaan helposti kasvintuotannon kannattavuutta. Kysyimme professori Timo Oksaselta, miksei uutta teknologiaa haluta ottaa käyttöön?
KoneAgria tarjosi jälleen hyvän kattauksen uutta tekniikkaa ja tuotteita yli 350 näytteilleasettajan voimin. Kävijöitäkin kertyi kolmen päivän aikana lähes 16 000.
Lähes 150 ihmistä kierteli syyskuun lopussa Kallioniemen tilan pellolla Iisalmessa tutkimassa viljelijöiden tuunaamia traktoreita ja työkoneita Koneet nykyaikaan -päivässä. Uusi on kallista, fiksu keksii vanhalle keinot.
Yritystoiminnassa saattaa silloin tällöin tulla eteen tappiollinen vuosi. Sen kulut eivät jää omaan piikkiin, sillä verotuksessa vahvistetun tappion voi vähentää seuraavien vuosien voitollisista tuloksista.
Yhteiskoneita voi omistaa monella tavalla. Osakeyhtiö on vielä harvinainen tapa järjestää maatilojen koneyhteistyö. Yhtiö selkeyttää yhteistoiminnan pelisääntöjä. Se voi myös ansaita urakoimalla ja saada lainaa koneinvestointiin yksittäistä tilaa helpommin. Lainan takaisinmaksukin voi sujua nopeammin.
Juupajokelainen Jimi Sikiö mietti muutama vuosi sitten, miten kerääjäkasvit voisi kylvää tehokkaammin ilman ylimääräisiä ajokertoja. Valmista ratkaisua ei löytynyt, joten Sikiö päätti rakentaa sellaisen itse. Kone on herättänyt kiinnostusta ja tuonut myös uusia asiakkaita urakoitsijalle.
Maatalouskonemessut 2026 tarjosi vankan kattauksen maatilan työtä ja johtamista auttavia uutuuksia, sekä uusia kasvilajikkeita viljelyyn tulevalla kasvukaudella.
Peltoon haudatut langattomat anturit lähettävät väsymättä dataa varsinaissuomalaisen tilan maaperän olosuhteista. Tilan jatkaja Heikki Huhtanen kehittää itsekin teknologiaa, jota hän viljelyssään hyödyntää.
