Maatilan riskejä on hallittu perinteisesti vahinkovakuutuksilla. Kaikki riskejä ei voi poistaa vakuutuksilla, vaan niihin pitää varautua muilla tavoin.
Maatilayrittäjän on tunnistettava ja hallittava tuotantonsa keskeisimmät riskit, jotta maatilayrityksen kannattavuus pysyy mahdollisimman hyvänä ja tasaisena.
– Maanviljelijät osaavat vakuuttaa hyvin omaisuus- ja henkilöriskit. Markkinariskeihin, kuten maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hintavaihteluihin, varaudutaan huonommin, LähiTapiolan johtava asiantuntija Sami Myyrä näkee.
– Myyntituotteiden hintariskiä hallitaan parhaiten sopimustuotannolla. Kotieläintiloilla tämä on arkipäivää. Futuuri- ja muiden hintasopimusten soisi yleistyvän myös kasvinviljelypuolella.
Monet yrittäjät käyttävät varastointia riskienhallintatyökaluna. Myyrä ei lämpene varastospekuloinnille.
– Jos esimerkiksi vilja, rehut tai lannoitteet ovat pitkään varastoissa, kohdistuu varastoitaviin tuotteisiin uusi riski. Esimerkiksi kosteus, tuholaiset, ilkivalta tai kiinteistövahingot saattavat pilata varastoitavat tuotteet.
Satovahinkojen vakuuttaminen ei ole innostanut viljelijöitä, vaikka satovakuutuksia on saatavilla. Perinteinen satovakuutus ei huomioi yrittäjän ammattitaitoa ja kannustaakin enemmän passiivisuuteen kuin aktiivisuuteen.
– Perinteisessä satovahinkovakuutuksessa ei selvitetä sitä, kuinka suurelta osalta huono sato johtuu sääoloista ja mikä osuus on yrittäjän omalla osaamisella. Satovakuutus voisi toimia paremmin niin, että vakuutuksesta saisi korvauksen aina, kun sääolot eroavat merkittävästi alueen normaaleista oloista. Silloin viljelijän osaaminen ja viljelytekniikka eivät vaikuttaisi korvauksen suuruuteen. Peltojaan sadettava viljelijä saisi saman korvauksen kuin viljelijä, joka ei ole varautunut sääriskeihin. Satoindeksivakuutus on markkinoilla esimerkiksi Itävallassa, Myyrä kertoo.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Miten saada tutkittu tieto ja uudet toimintamallit nopeasti yrittäjien käyttöön ja toisaalta yrittäjien tarpeet tutkijoiden käyttöön? Siinä on haaste, johon AgriHubi pyrkii vastaamaan. Toimintaa koordinoi Susanna Lahnamäki-Kivelä.
Pellervo-lehti ja siitä myöhemmin eriytetty Maatilan Pellervo on toiminut keskeisenä julkaisuna ja tiedonlähteenä suomalaisen maatalouden ja osuustoiminnan kehityksessä. Lehden 125-vuotinen historia kietoutuu vahvasti yhteen maatalouden merkittävien vaiheiden kanssa.
Droonin avulla saa nopeasti ja helposti hyvän kuvan peltojen tai kasvustojen tilanteesta. Muut kuin kuvantamissovellukset antavat vielä odottaa itseään.
Pellolla ajettujen kilometrien vähentäminen on hyödyllistä sekä kukkaron että ympäristön kannalta. Uusilla suunnitteluohjelmilla voi optimoida ajoreitit.
Moni maatila saa sivutuloja koneurakoinnista. Länsisalmi-Keisalan tilalla liitännäiselikeinona on some. Alussa maatilasomen kohderyhmänä olivat kuluttajat, mutta melko pian seuraajakunta kasvoi muilla tuottajilla.
Tansania on yksi Afrikan vakaimmista valtioista ja samalla yksi maanosan nousevista maatalouden kasvumaista. Maatalous on talouden kivijalka ja myös suurin yksittäinen työllistäjä. Epävarmuustekijöitäkin on.
Amerikankarpalon koeviljelyssä on saatu niin lupaavia tuloksia, että kotimainen marja haastanee tuontikarpaloita jo lähivuosina. Laadulla, ei hinnalla.
Suomen hallitus päätti alentaa yritysten ja palkansaajien verotusta. Maatilan yhtiöittämisestä saa jatkossa entistä paremman hyödyn.
Sampolan tilalla Lohjan Nummella järjestetään perusmaatalouden ohella Green Care -toimintaa erityisryhmille, tarjotaan urakointipalveluja, myydään klapeja sekä vuokrataan mökkejä ja juhlatilaa.
Kun luonnonsuojelua halutaan edistää, on väliä, miten asia esitellään, millaisin toimintatavoin edetään ja miten otetaan huomioon alueen asukkaat ja maanomistajat. Aloite Lounaismaan kansallispuiston perustamisesta Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan käy varoittavaksi esimerkiksi huonosta hallintotavasta: perustamishanke esiteltiin hallituksen lakiesityksen muodossa, vaikka kyse oli vasta kansalaisjärjestön aloitteesta. Kun valmistelussa sivuutetaan kokonaan ne, joiden elinkeinoa ja kotipaikkaa asia koskee, kovin
