Kun metsäyhtiöt eivät kiinnostuneet pienen, Tarjannevedellä sijaitsevan saaren hakkuusta, päätti metsänomistaja Kati Korhonen teettää saarisavottansa hevosvoimin.
Pihka tuoksuu vahvasti, kun tamperelainen metsänomistaja Kati Korhonen tähyää korkeiden puupinojen lomasta äitinsä kanssa omistamaansa Vasikkasaareen Ruoveden Tuuhoskylässä.
– Saaresta on lähtenyt todella paljon puuta, mutta se olikin aika luonnontilainen ja tukkoinen, Korhonen kertoo varastopaikalla ja hämmästelee pinossa olevien tukkien tyviläpimittaa.
Mantereelta on Vasikkasaareen matkaa puoli kilometriä. Välissä on Tarjannevesi. Saaressa on juuri päättymässä hevosvoimin toteutettu hakkuu.
– Onhan se metsänomistajalle kalliimpi vaihtoehto kuin konekorjuu, mutta metsällä on minulle ensisijaisesti muuta kuin taloudellista arvoa.
Hevossavotassa kustannuksia kertyy metsätöiden lisäksi matkoista ja majoituksesta sekä hevosten kuljetuksesta ja huollosta.
Jäätiellä Korhosta vastaan tulee kaksi vaaleaa, isokokoista hevosta, jotka vetävät perässään metsävaunua.
Ruunat Paroni ja Pläsi ovat 12-vuotiaita percheroneja eli ranskalaisia työhevosia. Ne ovat viemässä tukkikuormaa varastopaikalle. Hevosia ohjastaa ajuri Ralf Sundvik Pedersörestä.
– Pläsi käy aamuisin aika kuumana. Iltapäivää kohden se rauhoittuu. Aina kun puran kuormaa, tarjoan hevosille heinää. Kahden kuorman jälkeen annan niille vettä ja vähän kauraa.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Maatilan Pellervon digissä yli 20 uutta artikkelia kuukaudessa ja 700 jutun arkisto. Nyt ensimmäinen kuukausi vain 4,90 € (Eläin-sisällöillä 5,90 €).
Oletko jo tilaaja?
Pienessäkin metsikössä kasvuolosuhteet vaihtelevat, mutta metsänhoidossa tätä ei aina huomioida riittävästi. Monipuolisemmat hoitotavat edistävät puiden kasvua ja terveyttä sekä luonnon monimuotoisuutta. Ne auttavat osaltaan varautumisessa ilmaston lämpenemiseen.
Metsäsijoittaja Harri Suutari tekee harvennushakkuut omalla korjuukalustolla. Tavoitteena on kasvattaa kuiturungot tukeiksi.
Metsäpalo poltti 20 000 hehtaaria tunturiylänköä Pohjois-Sallan Tuntsalla kesällä 1960. Viime talvena Tuntsan nuorta männikköä harvennettiin talvisavotalla.
Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä päätehakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsänomistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puunkorjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajankohtaiseksi.
