Siirry sisältöön

Saarisavotan pelastajat

Kun metsäyhtiöt eivät kiinnostuneet pienen, Tarjannevedellä sijaitsevan saaren hakkuusta, päätti metsän­omistaja Kati Korhonen teettää saarisavottansa hevosvoimin.

Jaa
Kati Korhonen vietti Vasikkasaaressa lapsuutensa kesät. Se sijaitsee Tarjannevedellä Ruovedeltä Vilppulaan johtavan Vilppureitin varrella.

Pihka tuoksuu vahvasti, kun tamperelainen metsänomistaja Kati Korhonen tähyää korkeiden puupinojen lomasta äitinsä kanssa omistamaansa Vasikkasaareen Ruoveden Tuuhoskylässä.

– Saaresta on lähtenyt todella paljon puuta, mutta se olikin aika luonnontilainen ja tukkoinen, Korhonen kertoo varastopaikalla ja hämmästelee pinossa olevien tukkien tyviläpimittaa.

Mantereelta on Vasikkasaareen matkaa puoli kilometriä. Välissä on Tarjannevesi. Saaressa on juuri päättymässä hevosvoimin toteutettu hakkuu.

– Onhan se metsänomistajalle kalliimpi vaihtoehto kuin konekorjuu, mutta metsällä on minulle ensisijaisesti muuta kuin taloudellista arvoa.

Hevossavotassa kustannuksia kertyy metsä­töiden lisäksi matkoista ja majoituksesta sekä hevosten kuljetuksesta ja huollosta.

Jäätiellä Korhosta vastaan tulee kaksi vaaleaa, isokokoista hevosta, jotka vetävät perässään metsävaunua.

Ruunat Paroni ja Pläsi ovat 12-vuotiaita percheroneja eli ranskalaisia työhevosia. Ne ovat viemässä tukkikuormaa varastopaikalle. Hevosia ohjastaa ajuri Ralf Sundvik Pedersörestä.

– Pläsi käy aamuisin aika kuumana. Iltapäivää kohden se rauhoittuu. Aina kun puran kuormaa, tarjoan hevosille heinää. Kahden kuorman jälkeen annan niille vettä ja vähän kauraa.

Eläinrakas Kati Korhonen pysähtyi rapsuttamaan Paronia ja Pläsiä saareen vievällä jää­tiellä. Percheron on lempeä, vahva ja suuri­kokoinen ranskalainen työ­hevos­rotu.
Eläinrakas Kati Korhonen pysähtyi rapsuttamaan Paronia ja Pläsiä saareen vievällä jää­tiellä. Percheron on lempeä, vahva ja suuri­kokoinen ranskalainen työ­hevos­rotu.
, ,

Lue myös

  • Hankintatili harventamalla

    Metsäsijoittaja Harri Suutari tekee harvennus­hakkuut omalla korjuu­kalustolla. Tavoitteena on kasvattaa kuiturungot tukeiksi.

    Tilaajille

  • Päätehakkuu monimuotoisuutta tukien

    Silmälle sopiva ja virkistyskäyttöä palveleva metsä pääte­hakkuun jälkeenkin. Tämä oli metsän­omistaja Kaisa Vasama-Kakon toive ja tavoite, kun puun­korjuu rakkaasta kotimetsästä kävi ajan­kohtaiseksi.

    Tilaajille

  • Tuhat kuormaa Tuntsalta

    Metsäpalo poltti 20 000 hehtaaria tunturiylänköä Pohjois-Sallan Tuntsalla kesällä 1960. Viime talvena Tuntsan nuorta männikköä harvennettiin talvisavotalla.

    Tilaajille

  • Hankinta­savottaa kintas­motolla

    Harvennushakkuu moottori­sahalla on kannattavaa työtä oma­toimiselle metsän­omistajalle. Erityisesti silloin, kun saantona on kuitua ja energiapuuta.

    Tilaajille
Kaikki jutut