Sampolan tilalla Lohjan Nummella järjestetään perusmaatalouden ohella Green Care -toimintaa erityisryhmille, tarjotaan urakointipalveluja, myydään klapeja sekä vuokrataan mökkejä ja juhlatilaa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päiväaikaiseen toimintaan osallistuvilla Leenalla ja Emmalla on meneillään viikon kohokohta. Sampolan tilan marsuille ja kaneille on jo huolehdittu puhtaat vedet ja aluset. Leena on suukottanut Martti-marsun ja Emma silittänyt Bertta-kanin pehmeää turkkia. Nyt suunnataan ponien ja Aarre-hevosen luo täyttämään heinäsäkkejä, vaihtamaan vedet ja siivoamaan tarhat.
He eivät touhua yksin. AMK-agrologiksi, lähihoitajaksi ja sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajaksi kouluttautunut maaseutuyrittäjä Kirsi Aarnio-Kreander ja eläinavusteisen toiminnan ohjaaja Anna Matsi auttavat ja neuvovat.
– Tämä on osallistavaa ja kuntouttavaa eläinavusteista toimintaa, Aarnio-Kreander tähdentää.
Sampolan tila on yrittäjän omistuksessa kolmannessa polvessa. Tilaa hoidettiin Kirsin isän ja sedän maatalousyhtymänä vuoteen 2012, jolloin yhtymä purettiin ja isän Heikki Aarnion osuudesta tehtiin sukupolvenvaihdos.
Samalla tilan elinkeinovalikoimaan tuli mukaan Green Care -toiminta, jota kehitetään jatkuvasti.
Green Care -palveluina tarjotaan eläinavusteista toimintaa ja sosiaalipedagogista hevostoimintaa maatilaympäristössä. Asiakkaina käy kaikenikäisiä kuntoutujia, mielenterveysasiakkaita, vanhuksia ja lapsia.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä vain 4,90 euroa..
Oletko jo tilaaja?
Pollenpaali Oy Loimaan Mellilässä tuottaa pelloillaan hevosheinää avaimet käteen -periaatteella, kylvöstä ja korjuusta asiakkaan rehuvarastolle saakka. Yrityksen luotseina toimivat Kuuselan veljekset kehittävät toimintaa kunnianhimoisesti asiakkaiden tarpeita kuunnellen.
Härkäpavun jalostaminen elintarvikkeiksi on tuplannut Karviaisten tilan liikevaihdon. Katriina ja Martin Klinckowström kuuntelevat härkäpaputuotteita kehittäessään tarkalla korvalla niin asiakkaiden kuin perheenjäsentenkin toiveita – terveellisyydestä tinkimättä.
Kasvinviljelyyn ja broilerinkasvatukseen keskittyneellä Jartun tilalla katsotaan ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Viime kesänä tehtiin kaksi uutta avausta: siirryttiin sokerijuurikkaan viljelyssä robottiaikaan ja aloitettiin leikkokukkien kasvatus avomaalla.
Vöyriläisten maitotilallisten Jonas ja Niklas Östmanin ylläpitämä itsepalvelukauppa palvelee ympäri vuorokauden. Valikoimassa on runsaasti myös muiden pientuottajien elintarvikkeita.
Luonnolla ei ole moraalia. Eikä luontokappaleilla todellakaan minkäänlaista kunnioitusta luontoa ja kestävää elämäntapaa kohtaan! Kävi nimittäin niin, että kurjet söivät meiltä kaikki perunat. Siis siemenperunat pellosta ennen kuin ne ehtivät tuottaa yhtään satoa. Ei tullut perunan perunaa. Tällaista satotappiota ei ole meillä ennen koettukaan, kaikenlaista muuta kummallista ja odottamatonta toki sitäkin enemmän. Mutta kyllä minä
Tuotantokustannusten tunteminen auttaa arvioimaan työn kannattavuutta etukäteen. Paljonko hehtaarin sadosta pitäisi vähintään saada, että se kattaisi kustannukset? Toteutuneen tuotannon jälkilaskenta paljastaa, mitä tulee seuraavaksi kehittää.
Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset ja isot metsäyhtiöt ovat valjastaneet teknologian metsätuhojen torjunnan avuksi. Tavoitteena on pysäyttää hyönteistuhot alkuunsa ja välttyä suurtuhoilta.
Jatkuva kasvatus on varteenotettava vaihtoehto rehevissä, ojitetuissa suometsissä. Sekä metsänomistaja että ympäristö hyötyvät. Kantahämäläisessä suometsäkohteessa hehtaarikasvu ylittää 10 kuutiota vuodessa.
Viime kesän säät suosivat kasvinviljelyä suurimmassa osassa Suomea. Sadot olivat määrältään ja laadultaan keskimääräistä parempia. Neljä viljelijää eri puolilta Suomea kertoo, miten kasvukausi omalla tilalla sujui.
Tekoälyä hyödyntävillä sovelluksilla voidaan havaita puutuhot jo ennen kuin ne näkyvät maastossa. Metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset hyödyntävät yhä enemmän tekoälyä, koneoppimista ja satelliittidataa. Järjestelmiä voi käyttää myös metsänomistaja. Tärkeintä on päästä käsiksi tuhoon ennen kuin se leviää.
