Kun maitotilan työt jaetaan neljälle nuorelle osakkaalle, taakka kevenee ja myös vapaa-aikaa järjestyy. Sodankylän Kelujärvellä toimiva maatalousyhtymä Neitola on eräs Suomen pohjoisimmista maitotiloista.
Tilan arkea ja rutiineja helpottaa suuresti, kun maitotilan työt tehdään kahden perheen voimin, osakkaat Pekka Neitola ja Henna Junttila sekä Laura Neitola ja Toni Karjalainen kertovat.
Maatalousyhtymä Neitola on vuonna 2014 perustettu verotusyhtymä, joka jatkaa Pekka ja Laura Neitolan vanhempien – Riitta ja Pentti Neitolan – maatilan toimintaa sukupolvenvaihdoksen jälkeen jo neljännessä polvessa. Tilalla on tuotettu maitoa lähes sata vuotta.
– Lehmien energiakorjattu keskituotos on noin 10 000 litraa vuodessa. Vuotuinen tuottamamme maitomäärä on 800 000–1 000 000 litraa, Pekka Neitola sanoo.
Satatonnareita on maatalousyhtymällä ollut jo kaksin kappalein ja kolmaskin on odotettavissa piakkoin.
Neitolan maitotilayrittäjät ovat keskittyneet eläinterveyteen ja karjanjalostukseen. Robotin lypsämän maidon solutasoja seurataan ahkerasti. Sorkkia hoidetaan tarvittaessa itsekin.
Siemennykset tehdään omana työnä. Tilalla on typpitankki ja typpisäiliöt täytetään kolmen kuukauden välein.
– Keskipoikimakertoja on pystytty nostamaan, ja vastaavasti karjan uudistamistarve ja hiehojen kasvattaminen on vähentynyt.
Karjasta 60 prosenttia on holsteineja ja 40 prosenttia ayrshireja, mikä on otettava huomioon ruokinnassa.
– Ay:t pyrkivät lihomaan helpommin.
Lehmille on pihaton pihapiirissä hehtaarin kokoinen tarha, jossa ne voivat ulkoilla vapaasti. Umpilehmille on 10 hehtaarin metsätarha, jossa metsäpohjaa on vähitellen muutettu niittymäiseksi laiduntamalla.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Naudan lapsuus on usein kovin lyhyt, ja vasikan on kehityttävä nopeasti niin fyysisesti kuin henkisesti. Vieroitus maidolta tai juomarehulta on suuri muutos, johon tulee valmistautua huolella.
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Maitoyrittäjien tuotannonjohtamisen kurssille osallistuneet oppivat Mäkelän tilalla huippuunsa hiottuja siirtymäkauden lehmien prosesseja ja vasikoiden alkuhoitoa.
Minna Norismaa haluaa tehdä kaiken niin hyvin kuin pystyy. Se on vienyt eteenpäin niin työssä kuin vapaa-ajalla. Hän työskentelee ProAgrialla ruokinnan, eläinten hyvinvoinnin ja automaattilypsyn valtakunnallisena huippuosaajana.
Sanna-Kaisa Tervalasta ja Jani Pesosesta tuli sukutilan jatkajia yllättäen. Alkushokin jälkeen tuotannon kulmakiviksi ovat nousseet eläinten hyvinvoinnin lisäksi yhteistyö muiden tilojen kanssa.
Utaretulehdus on harmittavan yleinen sairaus lypsylehmillä. Hoitokustannusten lisäksi utaretulehdus aiheuttaa maitotuotoksen laskua sekä tulojen ja joskus jopa lehmän menetyksiä.
Valion keväällä maitotilayrittäjiensä käyttöön julkaisema vastuullisuusraportoinnin työkalu Esko kokoaa yhteen tiedot, jotka liittyvät sekä yrityksen että maatilojen ympäristö-, sosiaaliseen ja hallinnolliseen vastuuseen.
Näin tuet lypsylehmän pötsin hyvää toimintaa poikimisen jälkeen.
Märehtijän terveys riippuu rehua hajottavien pötsimikrobien voinnista. Jos pötsin olosuhteet muuttuvat normaalille mikrobitoiminnalle epäedullisiksi, nauta sairastuu. Useimmiten tämä johtuu pötsiin kertyvistä happamista yhdisteistä tai liian korkeasta pH:sta.
Romanian maatalous on täynnä suuria kontrasteja. Maan pinta-alasta yli puolet on maatalouden käytössä: on paljon pieniä, muutaman hehtaarin kotitarveviljelmiä ja myös suuria viljatiloja. Kuivuuden tuomat haasteet tuntuvat kaikilla.
