Minna Norismaa haluaa tehdä kaiken niin hyvin kuin pystyy. Se on vienyt eteenpäin niin työssä kuin vapaa-ajalla. Hän työskentelee ProAgrialla ruokinnan, eläinten hyvinvoinnin ja automaattilypsyn valtakunnallisena huippuosaajana.
Minna Polvijärveltä oli hevostyttö ja halusi kouluun Ypäjälle. – Onneksi en päässyt, vaan lähdin Ilomantsin maatalousoppilaitokseen ja päädyin lehmien pariin, ProAgrian ruokinnan, eläinten hyvinvoinnin ja automaattilypsyn valtakunnallinen huippuosaaja Minna Norismaa sanoo.
Koulun päätyttyä hän kysyi töitä silloiselta karjantarkkailuyhdistykselta, ja pian työuran aloittaneesta vuoden ensimmäisestä maanantaista tulee 40 vuotta. Minna Norismaa on selvästi kulkenut mieleistään polkua.
– Näiden vuosien aikana muutos on ollut suurta maataloudessa ja omassa työssäni. Minulla on ollut monipuolinen työ ja olen voinut suuntautua siinä itseäni kiinnostaviin asioihin. On ollut vapautta tehdä työstä itsensä näköinen.
Norismaa on ollut työssään koko ajan maidontuotannon parissa, mutta hyvinkin erilaisissa tehtävissä. Vuoden 1995 jälkeen hän toimi kymmenisen vuotta laatujohtamisen parissa, kouluttautui ja koulutti laajasti maitotilayrittäjiä eri järjestelmiin ympäri Suomen.
Sen jälkeen hän palasi takaisin perustyöhön maidontuotannon ja lehmien pariin. Työhön tulivat mukaan lean-johtaminen ja strategiatyöskentely.
Ennen koronaa Suomen kartta ja maantiet tulivat tutuiksi automaattilypsyjärjestelmien käyttöönotoissa ja lomittajien koulutuksissa.
– ProAgrialla oli yhteistyösopimus käyttöönotoista DeLavalin kanssa ja silloin tuli ajettua autolla todella paljon ympäri Suomea.
"Arvostan maidontuottajien suunnatonta ahkeruutta, joustavuutta, ammattitaitoa, sitkeyttä ja motivaatiota."
Jos Norismaan asiakkaat eivät aamuisin pitkään venyttele, rivakasti alkaa hänen oma aamunsakin. Joka-aamuisen juoksulenkin jälkeen tietokone aukeaa seitsemältä viestien lukemisella ja niihin vastaamisella. Sen jälkeen hän valmistautuu päivän palavereihin.
– Ennen kuin aloitamme palaverin tilan kanssa, tarkastelen tilan robotin ohjelmiston sekä meijerin ja tuotosseurannan tiedot.
Palaveria varten Norismaa pyytää usein myös kuvia ja videoita navetalta. Näitä katsomalla hän pohtii yhdessä tilanväen kanssa, mitä lehmien olemus kertoo ja miten navetalla sujuu.
– Punainen lanka tilan arjessa ja tavoitteissa kulkee asiakaskohtaisesti, ja palaverien myötä jatkamme sen langan kuljettamista kohti tavoitteita.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?
Energiakorjattu elinpäivätuotos eli KEP-luku kertoo maitotilan kaikkien toimintojen hallinnasta ja tuotanto-osaamisesta. Siihen panostamalla voidaan vähentää tuotannon päästöjä ja parantaa tilan kannattavuutta. Sari ja Marko Sorviston karjan KEP on Suomen parhaimpia.
Maitoyrittäjien tuotannonjohtamisen kurssille osallistuneet oppivat Mäkelän tilalla huippuunsa hiottuja siirtymäkauden lehmien prosesseja ja vasikoiden alkuhoitoa.
Naudan lapsuus on usein kovin lyhyt, ja vasikan on kehityttävä nopeasti niin fyysisesti kuin henkisesti. Vieroitus maidolta tai juomarehulta on suuri muutos, johon tulee valmistautua huolella.
Millolan emolehmätilan herefordit saavat viettää mahdollisimman vapaata ja itsenäistä elämää. Tilanpidossa tehdyt muutokset ovat lisänneet sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia. Sitä mieltä ovat tilan yrittäjät, Mikko Leikola ja Anu Juurakko.
Säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä aiheita tutkaillessa törmää pian yhteen keskeiseen käsitteeseen: korkoa korolle -ilmiöön. Ilmiö toimii siten, että ensin talletetaan rahaa johonkin sijoitusvälineeseen, esimerkiksi määräaikaistilille. Vuoden kuluttua tilille maksetaan ensimmäinen korkotuotto, joka on tietty prosenttiosuus alkuperäisestä talletetusta summasta. Toisen vuoden kuluttua korkotuotto lasketaankin alkuperäistä summaa suuremmasta kokonaissummasta eli alkupääomasta, jossa on mukana edellisen vuoden korkotuotto.…
Nupoutus on vasikalle koettelemus, johon liittyy monenlaista elimistön kuormitusta ja voimakasta kipua. Siksi sekä vasikan terveydentilalla että kivunlievityksellä ja jälkihoidolla on suuri merkitys.
Hyvä kivunlievitys, oikeat työskentelytavat ja huolellinen jälkihoito auttavat vasikkaa toipumaan nupoutuksesta mahdollisimman hyvin.
Maitotilallisen arjessa jalostus on yksi mielenkiintoisimmista työn osa-alueista. Se on päättymätön tie, joka vie tutkijansa mukanaan myös jatkuvasti uusille sivupoluille ja tarjoaa rajattomia mahdollisuuksia. Kun opiskeluaikana kysyttiin tulevaa työpaikkaa, vastasin aina, että jalostussuunnittelija. Luinhan jo lapsena uusimmat käyttölistat kannesta kanteen ja vertailin sonnien ominaisuuksia. Kotitilan lehmien suvut muistin tietysti ulkoa. Mäntylän Rakuuna oli nuoruuteni huippusonni,…
Karjanjalostuksessa on ehtinyt tapahtua valtavasti viimeisimpien vuosikymmenien aikana. Nyt jalostuksessa huomioidaan useita tuotannon talouteen ja lehmien kestävyyteen vaikuttavia ominaisuuksia.
Peltoniemen tilalla Kiuruvedellä kehitetään eläinainesta ajatuksella kohti laadukasta, kevätpoikivaa, puhdasrotuista simmental-karjaa.
