Älyttömästi sikatietoa suoraan ruudulle
Hyppösen sioista tiedetään älyteknologian avulla miltei kaikki mitattavissa oleva. Älysikalasta kerätty tieto on jo auttanut muuttamaan hoitokäytäntöjä paremmiksi.
Suomen Sikayrittäjien toiminnanjohtaja Ari Bergin työ on pitkäjänteistä ja tulevaisuuteen tähtäävää. Periksiantamattomasta luonteesta on monessa tilanteessa hyötyä.
Suomalaisessa sianlihantuotannossa on paljon hyvää ja esimerkillistä moneen muuhun tuotantomaahan verrattuna. Tuloksissa näkyy Suomen Sikayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Ari Bergin mukaan alan kehittäminen ennakoivasti ja pitkälle tulevaisuuteen katsoen. Esimerkiksi sikojen hyvinvointiin liittyvää työtä on tehty yli 15 vuotta ja se näkyy muun muassa possujen saparoina.
Parhaillaan Suomessa ollaan siirtymässä vapaaporsitukseen vapaaehtoisuuden eikä lainsäädännön kautta. Tämä ei ole ollut Bergin mukaan helppoa. Mutta asia etenee koulutuksen, tiedonvälityksen ja koko sikaketjun yhteisen ymmärryksen avulla sekä hyvinvointikorvauksen kannustamana.
– Nyt emakoista noin 60 prosenttia porsii vapaasti ja uskon, että viiden vuoden päästä osuus on sata, Berg sanoo.
Myös tuotanto on kunnossa. Eläimet kasvavat hyvin, teuraiden keskipainot ovat Bergin alalle tulon jälkeen nousseet 15–20 kiloa, ja ruhot ovat aiempaa lihakkaampia ja rasvattomampia.
– Hävikki on pienentynyt koko ketjussa, sillä suomalainen sika sairastaa vähän, rehuhyötysuhde on hyvä ja rakenne kestävä.
Erityisen ylpeitä alalla voidaan olla vähäisestä lääkityksen tarpeesta ja antibioottien käytöstä. Maailmalla yleisiä massalääkityksiä ei käytetä Suomessa lainkaan.
Maatilan Pellervon digitilauksella pääset lukemaan tämän ja muita maksullisia juttuja.
Jäikö juttu kesken? Jatka lukemista: Nyt ensimmäinen kuukausi Maatilan Pellervon digiä Eläin-sisällöillä vain 5,90 euroa.
Oletko jo tilaaja?